Sisältö:

  1. Ryhmän toiminnan kehitysvaiheet
  2. Roolit ryhmässä
  3. Toimivan ryhmän tunnusmerkit

Ryhmän tutustuminen tulisi aloittaa jo ensimmäisenä koulupäivänä. Tutustumiseen ja nimien opetteluun voi käyttää erilaisia tutustumisharjoituksia (LIITE 1). Ensimmäisten koulupäivien aikana on myös syytä laatia yhdessä ryhmän pelisäännöt (LIITE 2). Tutustumis-, lämmittely- ja ryhmäyttämisharjoituksia voi tehdä alkuvaiheessa päivittäin ja myöhemminkin välipaloina esim. keskittymisharjoituksena tunnin alussa (LIITE 1 ja LIITE 3). Jos mahdollista ryhmäyttämispäivä kannattaa järjestää ulkona, poissa koululta (LIITE 4 ja LIITE 5). Ryhmäyttämispäivä voi olla parin – kolmen viikon sisällä koulun alkamisesta. Se voidaan toteuttaa yhtä hyvin kuukauden tai kahden kuluttua, tällöin ryhmäyttämisen tavoitteet ovat hieman erilaiset kuin koulun alkuvaiheessa.

 

Ehdotus aiheen käsittelemiseksi:

 

  1. Käsitellään aihe diaesityksen avulla.
  2. Syvennytään tehtävien avulla rooleihin ryhmässä (LIITE 6).
  3. Tehdään ryhmän yhteistyöharjoitus (LIITE 7).

 Lisää harjoituksia ryhmässä toimimisesta löytyy liitteestä 8.

TAUSTATIETOA RYHMÄNOHJAAJALLE

Ei riitä, että tuntee itsensä ja tulee toimeen itsensä kanssa, on pärjättävä myös ryhmässä! Jokainen on osaltaan vastuussa luokan ilmapiiristä ja tulevaisuudessa myös työpaikkansa ilmapiiristä.

Toimiakseen hyvin niin koululuokka kuin työelämäkin tarvitsee erilaisia yksilöitä. Johtajat tarvitsevat johdettaviaan ja johdettavat johtajiaan. Jotkut haluavat vetäytyä ja työskennellä yksin. Toiset puuhaavat mieluiten yhdessä tiiminä. Jos ryhmä toimii hyvin ja hyväksyy erilaiset tyypit ja tyylit vahvuuksiksi ryhmälleen, oppimiselle luodaan hyvät olosuhteet ja kaikkien viihtyvyys koulussa paranee.

Erilaiset pelit ja leikit ovat erinomaisia tutustumisharjoituksia. Niissä kilpailu on leikkimielistä, rentouttavaa. Jotkut pojat vierastavat leikki-sanaa ja kokevat sen lapselliseksi. Kuitenkin pelit ja kilpailut motivoivat myös poikia ja jotkut harjoituksista voidaan toteuttaa virkistävänä taukojumppana. Parhaaseen tulokseen päästään, jos voidaan järjestää osa toiminnasta koulun ulkopuolella luonnossa.

Pelit ja leikit ovat tehokkaita ryhmäyttämisen muotoja. Ne opettavat ryhmässä toimimisen pelisääntöjä, itsekuria ja johtajuutta. Kokemus ryhmään kuulumisesta on jokaiselle tärkeä. Monesti kilpailut tuovat joukkuehengen lisäksi todellista jännitystä nuorelle, joka muuten jäisi sivusta seuraajaksi. Voitto yhdistää jotakin ryhmää. Toiset hakevat ryhmästään tukea tappiotilanteessa ja miettivät, miten se käännetään seuraavalla kerralla voitoksi.

Yhdessä toimiminen auttaa opiskelijoita tutustumaan toisiinsa. Ennakkoluulot vähenevät ja turvallisuuden tunne lisääntyy. Opiskelijat alkavat viihtyä ryhmässä.

Ryhmässä opitaan yhdessä olemisen taitoja. Erilaiset roolit alkavat paljastua. Joku kannustaa muita, jollakin on fyysistä voimaa, joku on rohkea, toinen varoittelee. Joissakin tehtävissä on tultava lähelle ja kosketettava toisia, joskus ideoitava ja ratkaistava ongelmia. Peleissä ja leikeissä säännöt koskevat kaikkia, joten kaikki ovat niissä samanarvoisia.

Lähde: www.edu.fi, ”Ytyä opiskeluun” -verkkomateriaali