ELIAS LÖNNROT 1802 - 1884
Lönnrot
oli hyvin monipuolinen ihminen, joka ehti tehdä elämänsä aikana paljon
erilaisia asioita. Hän oli muun muassa:
-
suomen kielen professori
-
lääkäri
-
kasvitieteilijä
-
kansanrunouden kerääjä (Kalevala)
-
ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden perustaja
-
suomen kielen kehittäjä
 |
Elias Lönnrot syntyy 9.4.1802. Hänen isänsä on räätäli. 1800-luvulla on hyvin vaikea päästä opiskelemaan. Opiskelu on kallista, eikä Lönnrotin perhe ole rikas. Lönnrot on lapsena hyvin innokas opiskelija ja lahjakas oppilas, joten hän haluaa mennä lukioon, vaikka rahaa on vähän. Hän pääsee ylioppilaaksi vuonna 1822. Sen jälkeen hän aloittaa Turun yliopistossa opinnot. Lönnrot opiskelee lääketiedettä ja valmistuu lääkäriksi. Hän on hyvin kiinnostunut suomalaisesta kansanrunoudesta opiskeluaikana. Myöhemmin hän tekee lääkärin työtä ja samalla kerää runoutta. Lönnrot myös kerää kasveja ja kirjoittaa ensimmäisen suomalaisen kirjan kasveista. Siinä hän kertoi lääkekasveista, joita kansa käyttää lääkkeinä.
 |
Lönnrot tekee useita matkoja muun muassa Vienaan, Viroon, Petsamoon, Argankeliin ja Inkeriin. Hän tekee pitkiä matkoja, koska hän haluaa kerätä kansanrunoutta. Ensimmäinen Kalevan osa ilmestyy vuonna 1837. Kanteletar ilmestyy 1840. Kanteletar sisältää runoja ja lauluja, jotka kertovat naisten ja lasten elämästä.
 |
Kalevala kertoo Kalevalan ja Pohjolan kansasta, jotka kilpailevat keskenään. Runojen päähenkilönä on usein šamaani, joka tekee matkoja vainajien maailmaan. Pohjolassa Kalevalan sankarit käyvät usein kosinta- ja ryöstömatkoilla. Pohjolassa hallitsee nainen, Pohjan akka. Erikoista Kalevalassa on, että taisteluissa ei ole paljon aseita tai fyysistä väkivaltaa vaan aseina on sanat, laulut.
Lönnrot kävelee, soutaa ja hiihtää, koska muita kulkuvälineitä on vähän. Matkat ovat raskaita ja vaikeita. Hän näkee nälkää ja nukkuu huonosti. Matkat ovat vaikeita, mutta hänellä on valtava tiedonhalu ja siksi hän jaksaa kerätä kansanrunoja. Lönnrotia kiinnostaa Suomen historia, kansanperinne ja kieli. Hän haluaa, että Suomen kansan identiteetti vahvistuu. Kalevala on Suomen kansalliseepos ja hyvin tärkeä kirja Suomen kansalle. Se antaa itseluottamusta omaan kieleen ja kulttuuriin sekä kansalliseen identiteettiin. Se myös herätti huomiota ulkomailla. Muualla Euroopassa ihmiset tuntevat Suomen Kalevalasta.
Lönnrot on myös tärkeä suomen kielen kehittäjä. Suomen kieli on nuori ja sanoja ei ole kaikille asioille. Lönnrot keksii tuhansia sanoja suomen kieleen, esimerkiksi kasvisanastoa. Hänen sanojaan ovat myös esimerkiksi kirjallisuus, tasavalta, äänioikeus, kuume. Lönnrot myös vaikuttaa siihen, että d-kirjain tulee suomen kieleen. Lönnrot kehittää suomen kirjakieltä siten, että kielen pohjana on Länsi-Suomen murteet, mutta Itä-Suomen murteista hän ottaa paljon sanoja kirjakieleen
 |
Lönnrot on aktiivinen toimittaja. Hän toimittaa Mehiläinen –nimistä lehteä, joka on ensimmäinen suomenkielinen aikakauslehti.
Lönnrotin merkitys suomalaisuudelle on hyvin tärkeä. Mikael Agricolaa sanotaan suomen kielen isäksi ja Lönnrotia suomen kielen toiseksi isäksi.