Palaa takaisin

RIPPIJUHLA

 

 15-vuotias nuori

 

Nuori menee rippikouluun yleensä sinä vuonna, kun hän täyttää 15 vuotta. Rippikoulun jälkeen on konfirmaatio, jonka tarkoitus on vahvistaa nuorta kristinuskossa. Se myös symboloi nuoren ihmisen itsenäistymistä ja aikuistumista. Konfirmaation jälkeen nuori voi toimia kummina tai olla ehdokas kirkollisvaaleissa, kun hän täyttää 18 vuotta.

 

Rippikoulu on osa nuorisokulttuuria. Rippikoulun käy vuodessa yli 90 % niistä nuorista, jotka täyttävät 15 vuotta. Nuori voi käydä rippikoulun, vaikka hän ei kuulu kirkkoon. Hän voi rippikoulun jälkeen liittyä kirkkoon, jos vanhemmat antavat luvan. Pappi voi myös kastaa nuoren, jos häntä ei ole lapsena kastettu.

 

Rippikoulu

 

Rippikoulussa nuori opiskelee kristinuskoa ja miettii elämän tärkeitä peruskysymyksiä. Opiskelun lisäksi nuoret tekevät yhdessä erilaisia asioita, kuten pelaavat, harrastavat musiikkia ja liikuntaa, liikkuvat luonnossa jne. Rippikoulu on suosittu koulu, josta jää nuorelle yleensä paljon muistoja.

 

Rippikoulu kestää noin ½ vuotta. Nuoret käyvät rippikoulua 80 tuntia. Rippikouluja on erilaisia. Rippikoulun voi käydä esimerkiksi iltakouluna kouluvuoden aikana. Suosittu rippikoulu on rippileiri, jonka nuori voi käydä kesällä. Se kestää 5-10 päivää. Rippileirin valitsee noin 90 % rippikoululaisista. Nykyisin on myös erikoisleirejä, kuten musiikki-, laskettelu-, ratsastus-, urheilu- ja vaellusleirejä.

 

Rippikoulun järjestää yleensä seurakunta, mutta moni kristillinen yhdistys järjestää myös rippikouluja. Seuraavan vuoden rippikouluun täytyy ilmoittautua syksyllä loka-marraskuussa. Seurakunnat kertovat rippikouluista lehdissä tai omilla internet-sivuilla. Jotkut seurakunnat myös lähettävät kotiin kirjeen, kun perheessä on nuori, joka täyttää 15 vuotta.

 

Rippijuhlan järjestäminen

 

Rippijuhla alkaa aamulla kirkossa, jossa konfirmaatio kestää pari tuntia. Konfirmaatioon tulevat nuoren sukulaiset ja ystävät. Nuorilla on päällä valkoiset pitkät puvut eli albat. Yleensä juhla alkaa, kun musiikki soi ja nuoret kävelevät kirkkokäytävää pitkin kirkon etuosaan. Pappi siunaa nuoret. Kirkossa voi ottaa nuorista valokuvia, jos se ei häiritse konfirmaatiota tai muita ihmisiä.

 

Kun konfirmaatio on ohi, ihmiset siirtyvät ulos kirkon pihalle. Nyt vieraat onnittelevat nuoria, antavat kukkia ja ottavat valokuvia. Tämän jälkeen vieraat siirtyvät nuoren kotiin jatkamaan juhlaa.

 

Rippijuhlaa voi liputtaa. Jos talossa on nuori, joka pääsee ripille, on hyvä ilmoittaa siitä etukäteen taloyhtiölle.

 

Ne nuoret, jotka eivät halua käydä uskonnollista rippikoulua, voivat käydä Prometheus- leirin, jonka jälkeen heillä on aikuistumisjuhla. Leirillä käsitellään asioita, jotka ovat nuorelle ihmisille tärkeitä, esimerkiksi omaa maailmankuvaa ja tulevaisuutta, alkoholin ja huumeiden käyttöä jne.

 

Rippijuhlan vieraat

 

Nuori lähettää kutsun niille, jotka hän erityisesti haluaa juhlaan. Isovanhemmat ja kummit ovat juhlan kunniavieraat. Myös muut sukulaiset, ystävät, naapurit jne. voivat osallistua juhlaan. Usein vieraita on paljon ja siksi monet järjestävät kesällä juhlan kotipihalla tai kesämökillä.

 

Pukeutuminen

 

Kirkossa nuorella on pitkä, valkoinen alba, jonka hän saa seurakunnasta. Alban alta näkyvät kengät, mikä on hyvä muistaa, kun valitsee juhlaan kengät. Kotona nuorella on päällä juhlava siisti puku.
Esimerkiksi poika usein laittaa päälle ensimmäisen kerran miesten puvun.

 

Kirkollisessa perhejuhlassa myös vieraat pukeutuvat aina asiallisesti, mutta juhlavasti.

 

Lahjat

 

Vieraat antavat nuorelle lahjoja. Kummi ostaa usein nuorelle hopeisen tai kultaisen rippiristin. Korut ovat suosittu rippilahja. Muita yleisiä lahjaideoita ovat erilaiset käyttötavarat, kuten pyyheliinat ja astiat. Myös kirjat ovat suosittu lahja. Kukat ovat myös hyvä lahja. Niitä vieraat antavat usein nuorelle jo kirkon pihalla.

 

Nykyisin ihmiset antavat usein nuorelle pienen rahalahjan tai lahjakortin johonkin kauppaan.

 

Seurakunta antaa nuorelle myös lahjan, joka on Raamattu, Uusi Testamentti tai virsikirja.

 

Tarjoilu

 

Usein vieraat tulevat kaukaa, joten rippijuhlassa on hyvä tarjota lämmin ruoka. Mitään erityistä rippijuhlaruokaa ei ole, vaan juhlaan voi valmistaa sellaista ruokaa kuin itse haluaa. Erilaiset keitot, salaatit, lihapullat, paistit, nakit jne. ovat sopivaa ruokaa kaukaa tuleville vieraille.

 

Jos vieraat eivät tule kaukaa, heille voi tarjota jotakin pientä kylmää suolaista ruokaa, esimerkiksi salaattia ja karjalanpiirakoita.

 

Suolaisen ruoan lisäksi vieraille tarjotaan aina kahvia tai teetä ja jotakin kahvileipää, esimerkiksi täytekakkua. Alkoholia ei yleensä juoda rippijuhlassa, ei edes samppanjaa.

 

lisätietoa:
http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/rippikoulu/index.html

 konfirmaatio
http://www.evl.fi/toimitus/konfir.html

 

Palaa takaisin Sivun alkuun Tehtävät