RISTIÄISET
KASTEJUHLA

 Kun lapsi syntyy

Lapsi täytyy merkitä väestörekisteriin ennen kuin hän on 2 kuukautta vanha. Jos vanhemmat haluavat lapselle kastejuhlan, he järjestävät juhlan ennen kuin hänet täytyy merkitä väestörekisteriin.

Ristiäiset eli kastejuhla on ensimmäinen kirkon juhla lapselle. Juhlassa lapsi liittyy seurakuntaan.

Nimi lapselle

Kun lapsi syntyy, hän saa isän tai äidin yhteisen sukunimen tai jommankumman sukunimen. Jos isä ja äiti ovat eri mieltä lapsen etunimestä tai sukunimestä, äiti saa päättää lapsen nimen. Etunimiä voi olla 1-3. Tytölle ei saa antaa pojan nimeä eikä pojalle tytön nimeä. Nimi ei saa loukkaava tai sopimaton.

Kun vanhemmat päättävät nimen, he eivät yleensä halua kertoa sitä toisille ihmisille. Kastejuhlassa ystävät ja sukulaiset kuulevat ensimmäisen kerran, mikä on lapsen nimi. Aikaisemmin ihmiset uskoivat, että jos ihmiset tietävät lapsen nimen ennen kastejuhlaa, se tuo lapselle huonoa onnea.

Usein vanhemmat etsivät sopivaa nimeä almanakasta tai nimikirjasta. Kirjastossa on monta kirjaa, josta voi lukea esimerkiksi siitä, mikä on eri nimien historia.

Kummit

Lapsi saa luterilaisessa kastejuhlassa vähintään kaksi kummia, jotka ovat käyneet rippikoulun. Vanhemmat voivat pyytää ystäviä tai sukulaisia kummiksi. Kummien täytyy kuulua lapsen kanssa samaan kristilliseen kirkkoon. Lapsella voi olla myös lisäkummeja, jotka eivät kuulu samaan kristilliseen kirkkoon kuin lapsi. Lisäkummien täytyy kuulua johonkin kristilliseen kirkkoon, jossa on myös lapsikaste, esimerkiksi ortodoksikirkkoon, katolilaiseen kirkkoon jne.

 Aikaisemmin kummien tehtävä oli kertoa lapselle kristinuskosta. Nykyisin kummit auttavat isää ja äitiä, kun he huolehtivat lapsesta. Usein kummit ostavat lapselle nykyisin lahjan esimerkiksi syntymäpäivänä tai jouluna siihen asti, kun lapsi on täysi-ikäinen.

Kastejuhlan järjestäminen

Jos äiti tai isä kuuluu seurakuntaan, tulee seurakunnasta kotiin kirje, jossa on rekisteröintikaavake. Kirjeessä on ohjeet siitä, mitä täytyy tehdä, jos vanhemmat haluavat järjestää kastejuhlan. Jos vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, he voivat liittyä seurakuntaan ja silloin kastejuhlan voi järjestää.

Jos äiti kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mutta isä ei, lapsen voi automaattisesti kastaa. Jos isä kuuluu kirkkoon, mutta äiti ei, täytyy tehdä sopimus, jos vanhemmat haluavat kastejuhlan. Jos isä ja äiti ovat eri mieltä asiasta, äiti päättää asiasta.

Kastejuhlan järjestelyistä voi sopia seurakunnan kirkkoherranvirastossa. Kastejuhlaan täytyy esimerkiksi valita pappi. Papin kanssa voi sopia kaikista kastejuhlaan liittyvistä asioista, esimerkiksi kastejuhlan virsistä. Pappi ja seurakunnan työntekijät auttavat aina isää ja äitiä, jos he haluavat kysyä kastejuhlasta jotakin.

Kastejuhla

Kastejuhla on yleensä kotona. Se voi olla myös kirkossa tai seurakuntatalossa.

Juhlassa vauvalla on päällä valkoinen kastemekko. Pojalla on yleensä mekossa vaaleansininen rusetti ja työllä vaaleanpunainen rusetti. Usein kastemekko on vanha suvun kastemekko. Se voi olla myös uusi mekko.

Kastepöydällä on valkoinen liina, kukkia ja kynttilä. Pöydällä on myös kastemalja, jossa on lämmintä vettä ja valkoinen pieni liina, jolla lapsen pään voi pyyhkiä. Pöydällä on myös Raamattu. Lapsi on sylikummin sylissä.

Kastejuhla alkaa virsilaululla. Juhlassa joku vieras lukee lasten evankeliumin. Vieraat seisovat juhlan aikana ja kuuntelevat, kun pappi puhuu. Pappi kastelee vedellä kolme kertaa lapsen pään ja antaa lapselle nimen.

Kun virallinen juhla on ohi ja lapsella on nimi, alkaa epävirallinen juhla. Pöydällä on pientä suolaista syötävää ja täytekakku. Vieraat syövät ja juovat kahvia, teetä tai mehua.

Vieraat antavat lapselle lahjoja. Kummi ostaa usein lapselle hopeisen tai kultaisen kummilusikan, jossa lukee lapsen nimi ja syntymäaika. Tradition mukaan lahja voi myös olla esimerkiksi hopeinen tai kultainen risti, pieni sormus, muki tai valokuvakehys. Lapselle voi antaa myös vaatteen, lelun, rahalahjan jne.

Kastejuhlan jälkeen sunnuntaina pappi lukee lapsen nimen seurakunnan pääkirkossa jumalanpalveluksessa. Usein vanhemmat ilmoittavat lapsen nimen myös sanomalehdessä, jossa on ”syntyneet” – palsta.

”Enkeli ohjaa” on vanha laulu, joka on suosittu kastejuhlan laulu.

Enkeli ohjaa

Maan korvessa kulkevi
lapsosen tie
hänt´ ihana enkeli kotihin vie.

Niin pitkä on matka,
ei kotia näy,
vaan ihana enkeli
vieressä käy.

http://www.evl.fi/srk/tyrvaa/kastehaathautajaiset.htm

http://www.evl.fi/toimitus/kaste.html

http://www.yhteishyva.net/index.cfm?doc=675