Palaa takaisin

RUNEBERGIN PÄIVÄ 5.2

Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) on Suomen kansallisrunoilija. Hän kirjoitti esimerkiksi sanat Maamme – lauluun, joka on Suomen kansallislaulu.

 

Runeberg syntyi Pietarsaaressa. Perhe oli köyhä. Isä oli merikapteeni. Runeberg opiskeli Turun yliopistossa kieliä. Hän oli myös kiinnostunut kansanrunoudesta. Lönnrot, joka keräsi Suomen kansan runoja, oli Runebergin ystävä.

 

Runeberg toimi latinan kielen opettajana, toimittajana ja kirjailijana. Hänestä tuli myöhemmin professori. Ihmiset arvostivat paljon Runebergiä. Hänen vaimonsa Fredrika oli myös tärkeä suomalaiselle kulttuurille. Hän oli asianajaja ja kirjailija. Naiskirjailijoita oli hyvin vähän 1800-luvulla. Samalla tavalla oli historiallisia romaaneja vähän. Fredrika Runeberg kirjoitti myös niitä. Fredrika oli vahva nainen, joka puhui naisen tasa-arvon puolesta.

 

Runeberg joutui onnettomuuteen ja halvaantui. Hän eli viimeiset 14 vuotta niin, että hän ei voinut kirjoittaa ja puhua. Runeberg eli suuren osan elämästään Porvoossa, jossa hänen kotitalonsa on nykyisin museona.

 

Runebergin runot kertoivat köyhästä Suomen kansasta. Hän kirjoitti hyvin kauniisti suomalaisista tavallisista ihmisistä. Suomalaiset tekivät paljon työtä, vaikka elämä oli vaikeaa. Runeberg myös kirjoitti myös sodasta kirjassa ”Vänrikki Stoolin tarinat”. Suomalainen sotilas on kirjassa hyvin rohkea ja aina valmis kuolemaan isänmaan puolesta. Runebergin runoissa tärkeitä asioita ovat isänmaa, luonto, yksinäisyys ja rakkaus. Hän auttoi Suomen kansaa rakastamaan omaa maataan. Voimme sanoa, että Runebergin runot olivat pohja sille, että Suomi halusi tulla itsenäiseksi maaksi.

 

Nykyisin Runebergin päivänä ihmiset syövät Runebergin torttuja. Jo monta päivää ennen Runebergin päivää tulee torttuja kauppoihin. Ne ovat ruskeita ja niissä on vadelmahilloa päällä. Kukaan ei tiedä, onko torttu Fredrika Runebergin resepti vai jonkun leipurin

 

Maamme-laulu on Vänrikki Stoolin tarinat –kirjan alkuruno. Suomalaiset lukivat paljon kirjaa ja sen takia Maamme-laulusta tuli kansallislaulu.

 

 Runebergin tortut 

1 muna
1 dl sokeria
1 dl kermaa
50 g mantelia
125 g sulaa voita tai margariinia
1 dl piparkakun muruja
1 dl hapanleivän muruja
1 dl korppujauhoja
1 dl vehnäjauhoja
pari pisaraa karvasmanteliöljyä
1 tl leivinjauhetta

 

Päälle
vadelmahilloa
1 dl tomusokeria
½ ruokalusikkaa vettä

 

Hienonna mantelit ja sulata rasva. Sekoita leivinjauhe jauhoon. Sekoita kuivat aineet. Vatkaa muna ja sokeri ja lisää siihen kerma, rasva ja kuivat aineet. Lisää hyvin vähän Karvasmanteliöljyä. Laita taikinaa paperivuokiin. Paina keskelle taikinaa kuoppa ja pane siihen vadelmahilloa. Paista ensin miedossa lämmössä. Lisää myöhemmin 200 asteeseen. Lisää vielä hilloa ja ympärille vesi-tomusokeria.

 

Maamme-laulu 

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa
soi sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa
kuin kotimaa tää pohjoinen
maa kallis isien. 

Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa;
viel lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran laulu, synninmaa,
korkeemman kaiun saa. 

sanat: Runeberg

sävellys: Pacius

 

Runebergin elämästä lisätietoa: 

http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-4fmz.htm

Tietoa englanniksi:

http://www.kirjasto.sci.fi/runeberg.htm

Tietoa saksaksi:

http://www.bautz.de/bbkl/r/runeberg_j_l.shtml  

Tietoa ruotsiksi

http://www.lysator.liu.se/runeberg/svlihist/runeberg.html

Palaa takaisin

 Sivun alkuun

Tehtävät