Palaa takaisin

YLIOPPILASJUHLAT
 Ylioppilasjuhlat eli lakkiaiset

Peruskoulun jälkeen suuri osa opiskelijoista menee lukioon. Lukiossa on loppukokeet eli ylioppilaskirjoitukset. Ylioppilaskirjoituksen jälkeen on ylioppilasjuhlat eli lakkiaiset toukokuun lopussa. Mikä on ylioppilaskirjoitusten historia? Millä tavalla ihmiset juhlivat sitä?

 

 

1800-luku

 

Turun Akatemia järjestää 1800-luvulla pääsykokeet latinasta ja kristillisestä tiedosta. Vuonna 1852 ylioppilastutkinto tulee ensimmäisen kerran lukioon. Tämä on ylioppilastutkinnon alku.

 

Helsingin yliopisto järjestää 1800-luvulla opiskelijoille suullisen kokeen. Kokeen jälkeen yliopisto kutsuu opiskelijat yliopistolle, jossa he saavat tietää, kuka saa kokeen läpi. Muille on myöhemmin uusi koe.

 

Kun koe menee läpi, se on hyväksytty. Jos koe menee huonosti, se on hylätty. Jos ylioppilaskirjoitukset on hyväksytty, opiskelija menee ulos eri ovesta kuin sellainen opiskelija, jonka koe on hylätty. Hyväksytyt opiskelijat juoksevat kilpaa Bacherin kauppaan, jossa heitä odottaa valkoinen ylioppilaslakki. Hylätyt opiskelijat ovat surullisia ja yksinäisiä... He menevät eri ovesta ulos.

 
1800-luvulla alkaa traditio, jossa ylioppilaat juhlivat koko yön. Tämä traditio tulee Helsingin yliopistosta. Juhlapaikkana on ravintola. Koko Suomessa ylioppilaat juhlivat nykyisin ylioppilastutkintoa valkoiset ylioppilaslakit päässä usein koko yön.

 
1900-luvun alku

Vuonna 1901 ylioppilaat eivät juokse kilpaa Bacherin kauppaan vaan he saavat ylioppilaslakin yliopistolla. He nousevat tummassa juhlapuvussa yliopiston portaat ylös, jossa rehtori odottaa heitä. Rehtorilla on nimilista uusista ylioppilaista. Hän sanoo opiskelijan nimen, antaa todistuksen ja kättelee.

 
Ylioppilaalla on juhlapuku. Pojalla on frakki ja tytöllä musta leninki. Kun rehtori kättelee ja antaa todistuksen, oppilas kävelee lakkipöydän luokse. Siellä vahtimestari antaa ylioppilaslakin. Uudet ylioppilaat juoksevat alas yliopiston portaat Senaatintorille.

 
Ylioppilaslakki on traditio, joka yleistyy 1870-luvulla. Ylioppilaslakki on kesähattu 1960-luvulle asti. Nykyisin lakki on ylioppilaan päässä vain ylioppilaspäivänä ja vappuna.

Teknillisen korkeakoulun opiskelija on ”teekkari”. Hän saa lakkiin tupsun.

 

1900-luvulla alkaa traditio, jossa ylioppilaat saavat kukkia. Silloin ylioppilaat laittavat ruusun puvun etupuolelle kiinni. 1900-luvun alussa kaikki ihmiset eivät hyväksy sitä, että ylioppilaat saavat ruusuja. Ruusut maksavat paljon ja rahaa on vähän. Lehdet kirjoittavat, että se on tuhlausta eikä sovi pojille. Nykyisin ylioppilaat saavat paljon kukkia. Kukkakaupat ovat täynnä ruusuja, joita ihmiset ostavat ylioppilaille. 

 
1900-luvun alussa ylioppilaiden pukeutuminen muuttuu: pojalla on smokki ja tytöllä pitkä vaalea leninki. Koulussa juhlasalissa on koristeita: koivunoksia ja lippuja. Vanhemmat tulevat myös kouluun ja joskus myös isovanhemmat.

 

1920-luvulla ylioppilasjuhlasta alkoi tulla kodin ja perheen juhla. Ylioppilaat menevät koulusta valokuvaan ja sen jälkeen vieraat tulevat ylioppilaan kotiin. He onnittelevat ylioppilasta ja antavat ruusun.

 

Ylioppilasjuhla nykyisin

Ylioppilasjuhla on suuri ja tärkeä juhla perheessä ja suvussa. Ensin vieraat tulevat kotiin ja onnittelevat ylioppilasta. Sen jälkeen ylioppilas lähtee usein ravintolaan, jossa opiskelijat juhlivat yhdessä.

 
1980-luvulla ylioppilaat alkavat juhlia kotijuhlan jälkeen ravintolassa tai jossakin muussa paikassa. Ylioppilaat voivat juhlia nykyisin esimerkiksi järven rannalla. Juhlassa on tärkeää, että kaikki ylioppilaat ovat samassa paikassa ja juhlivat yhdessä usein koko yön.

 

Juhlapäivä on lauantai, kun koulut loppuvat. Juhla alkaa aamulla koulussa. Sen jälkeen ylioppilaat laskevat kukkia hautausmaalla niille, jotka kuolivat sodassa.

 
Juhlat jatkuvat kotona, johon tulevat sukulaiset ja ystävät. Juhliin voi mennä kaikki, jotka haluavat. Ylioppilas ei aina lähetä kutsukortteja kaikille. Vieraat eivät aina tule samaan aikaan. Vieraita voi tulla koko päivän ja jotkut vieraat käyvät monessa juhlassa. Vieraat saavat yleensä myöhemmin kiitoskortin, jossa mukana on ylioppilaskuva.

 

Juhlassa on pientä makeaa ja suolaista syötävää. Jos vieraat tulevat kaukaa, heille on ruokatarjoilu. Ylioppilasjuhlan juoma on samppanja, mutta myös muuta alkoholia voi olla tarjolla. Juhlassa on aina myös juotavaa, jossa ei ole alkoholia, koska myös lapset ovat mukana juhlassa.

 

Juhlapaikassa on usein juhlapöytä, jos vieraita on paljon. Lahjatoivomusta voi kysyä ennen juhlaa vanhemmilta. Yleensä lahja on rahalahja, koska nuori tarvitsee rahaa koulun jälkeen. Hän voi itse ostaa rahalla jotakin tarpeellista.

 
Illalla ylioppilas juhlii ystäviensä kanssa esimerkiksi ravintolassa. Yleensä saman paikkakunnan ylioppilaat juhlivat samassa paikassa.

 
Ylioppilastutkinnon suorittaa nykyisin yli 50% ikäluokasta . Vaikka ylioppilaita on paljon, ihmiset arvostavat ylioppilastutkintoa. Lukiossa opiskelija saa paljon yleistietoa ja kielitaitoa. Ylioppilas voi myös jatkaa opintoja esimerkiksi yliopistossa. Lehdestä voi lukea, ketkä ovat uudet ylioppilaat.

 
Lakituksen jälkeen koululla laulettava ylioppilaiden laulu

GAUDEAMUS IGITUR

Gaudeamus igitur, iuvenes dum sumus!

Gaudeamus igitur, iuvenes dum sumus!

Post iucundam iuventutem,

post molestam senectutem

nos habebit humus, nos habebit humus.

 

Opas ylioppilasjuhlien valmisteluun:
http://www.juhlitaan.net/ylioppilasjuhlat/

 

Palaa takaisin

 Sivun alkuun   Tehtävät