Jatkosota 1941-1944

 

 

 

 

 

 

 Toinen maailmansota jatkui Euroopassa. Saksa valloitti Tanskan ja Norjan. Ruotsi ja Suomi olivat Saksan ja Neuvostoliiton välissä.

Talvisodan jälkeen Suomen ja Venäjän suhteet olivat huonot. Suomi pelkäsi, että Neuvostoliitto hyökkää Suomeen ja valloittaa Suomen.

Saksa päätti, että se hyökkää Neuvostoliittoon. Suomalaiset halusivat, että Saksa auttaa Suomea, jos alkaa uusi sota. Suomi ajatteli, että uudessa sodassa Suomi saa takaisin Sallan ja Karjalan alueet. Ne olivat alueet, jotka Suomi hävisi Neuvostoliitolle talvisodassa. Saksalaisia sotilaita tuli Suomeen.
Saksalaiset polttivat Suomen Lappia.
Jono Kesällä 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi lähti mukaan sotaan. Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli sota, jonka nimi on jatkosota. Alussa Suomella meni sodassa hyvin. Suomi voitti Neuvostoliitolta alueita. Sitten Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen kesällä 1944. Suomi hävisi sodan. Lopulta Suomi ja Venäjä tekivät rauhan 4.9.1944. Neuvostoliitto sai Suomelta Sallan, Karjalan ja Petsamon. Suomen täytyi myös maksaa Neuvostoliitolle noin 600 miljoonan dollarin sotakorvaukset. Lisäksi Neuvostoliitto halusi, että Suomi ajaa pois saksalaiset sotilaat Suomesta. Saksalaisia oli paljon Lapissa. Suomen ja Saksan välillä alkoi Lapin sota 1944-1945 . Saksalaiset lähtivät, mutta he polttivat Lapin kylät, kun he lähtivät. Rauha tuli Suomeen, kun saksalaiset lähtivät Suomesta. Saksa hävisi toisen maailmansodan.
Kun kaupassa oli ruokaa, kaikki jonottivat.
Lottia keittiöpuuhissa

 

 

 

 

 Talvi- ja jatkosodan aikana yli 50 000 suomalaista lasta sai kodin Ruotsista ja noin 4000 Tanskasta. Suurin osa tuli sodan jälkeen takaisin. Jatkosodassa taisteli myös noin 7000 ulkomaalaista vapaaehtoista sotilasta. He olivat esimerkiksi virolaisia, ruotsalaisia, inkeriläisiä ja tanskalaisia. Kun miehet olivat sodassa, naiset ja lapset tekivät kotona kaikki työt. He viljelivät maata, olivat tehtaassa töissä jne. Naiset olivat myös mukana sodassa, esimerkiksi sairaanhoitajina. Naiset, jotka olivat mukana sodassa, olivat lottia.

Suomi hävisi taas sodan, mutta säilyi itsenäisenä. Suomalaiset usein sanovat, että me hävisimme sodan, mutta voitimme rauhan.

Suomen presidentit olivat Risto Ryti 1940-1944 ja Mannerheim 1944-1946.

Lisätietoja jatkosodasta löydät täältä.

Jatkosodassa menetettyjen alueiden kartta.

Karjalan Liitto

Jatkosodasta englannin kielellä.
 
Lotat keittiössä töissä.
Mannerheim, Carl Gustaf Emil,
Suomen marsalkka (1942), 
Suomen tasavallan kuudes presidentti. (Kuva: Tasavallan presidentin kanslia)
Sanasto:
  1. valloittaa, vallata, ottaa valta
  2. suhteet, välit
  3. hyökätä (aloittaa sota)
  4. hävitä <-> voittaa
  5. sotilas (ihminen, joka on armeijassa)
  6. suurhyökkäys (aloittaa iso sota)
  7. sotakorvaus (maa, joka häviää sodan, maksaa voittajalle korvausta sodasta)
  8. polttaa (panna palamaan; jokin palaa tulessa)
  9. kylä (pieni paikkakunta, ei kaupunki)
  10. vapaaehtoinen <-> pakollinen
  11. viljellä (kasvattaa viljaa, esimerkiksi vehnää)
  12. tehdas (iso rakennus, jossa ihmiset ovat työssä)
  13. lotta (nainen, joka on sodassa esimerkiksi sairaanhoitajana)
  14. säilyä, pysyä

Tehtävät