Jatkosota 1941-1944
![]()
|
Euroopassa on toinen maailmansota. Saksassa on vallassa
Hitler. Saksa saa itselleen Tanskan ja Norjan. Nyt Ruotsi ja Suomi ovat
Saksan ja Neuvostoliiton välissä.
Talvisodan jälkeen Suomi pelkää Neuvostoliittoa. Suomalaiset pelkäävät, että tulee uusi sota. Suomalaiset haluavat, että Suomi säilyy itsenäisenä maana. Saksa päättää, että se aloittaa sodan Neuvostoliiton kanssa. Suomalaiset haluavat, että Saksa auttaa Suomea, jos alkaa uusi sota. Suomi ajattelee, että uudessa sodassa Suomi saa takaisin Sallan ja Karjalan alueet. Saksalaisia sotilaita tulee Suomeen. Kesällä 1941 Saksa aloittaa sodan Neuvostoliiton kanssa. Suomi
lähtee mukaan sotaan. Suomen ja Neuvostoliiton välillä on sota, jonka
nimi on jatkosota. |
Saksalaiset polttivat Suomen
Lappia Lapin sodassa. |
![]()
|
Suomi häviää sodan. Suomi ja Neuvostoliitto
tekevät rauhan 4.9.1944. Neuvostoliitto saa Suomelta Sallan,
Karjalan ja Petsamon.
Talvi- ja jatkosodan aikana yli 50 000 suomalaista lasta lähtee Ruotsiin ja noin 4000 Tanskaan. Suuri osa lapsista tulee sodan jälkeen takaisin Suomeen. Jatkosodassa on mukana myös noin 7000 ulkomaalaista sotilasta. He ovat esimerkiksi virolaisia, ruotsalaisia, inkeriläisiä ja tanskalaisia. Sodassa on mukana naisia, jotka ovat esimerkiksi sairaanhoitajia. Heidän nimensä on lotta. Suomi häviää taas sodan, mutta säilyy itsenäisenä. Suomen presidentit olivat Risto Ryti 1940-1944 ja Mannerheim 1944-1946. Lisätietoja jatkosodasta löydät
täältä.
Jatkosodasta englannin kielellä: |
Kun kaupassa oli ruokaa, kaikki jonottivat. | |
![]() |
|
Lotat keittiössä töissä. | |
![]() |
|
Mannerheim, Carl Gustaf Emil, Suomen marsalkka (1942), Suomen tasavallan kuudes presidentti. (Kuva: Tasavallan presidentin kanslia) |
Sanasto:
|