SUOMI JATKOSODAN JÄLKEEN
![]() |
Sodan jälkeen elämä oli alussa vaikeaa. Sodassa kuoli
noin 90 000 miestä. Sodan jälkeen Suomessa oli paljon leskiä ja orpoja.
Moni kylä ja kaupunki täytyi rakentaa uudelleen. Suomen täytyi
myös maksaa Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset. Suomen täytyi
myös järjestää asunto ja työpaikka 430 000 ihmiselle, jotka
tulivat Suomeen Sallan, Karjalan ja Petsamon alueilta sodan aikana.
Suomi maksoi sotakorvaukset. Suomalaiset lähettivät Neuvostoliittoon
laivoja, koneita, puuta jne. Suomeen tuli paljon uusia tehtaita. Suuri osa
ihmisistä muutti maalta kaupunkiin. Ihmisten elintaso nousi
vähitellen. 1960-luvulla teollisuutta oli enemmän kuin
maataloutta. |
Fiskarssin tehdas |
|
Suomalaiset halusivat, että maat voivat elää
rauhassa ilman sotaa. Suomelle oli hyvin tärkeää, että
Neuvostoliittoon on hyvät suhteet.
Suomen presidentiksi tuli Juho Kustaa Paasikivi (1946-1956). Paasikiven aikana Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat YYA-sopimuksen. Se tarkoittaa ystävyys-, yhteistyö ja avunantosopimusta. Suomesta ja Neuvostoliitosta tuli hyvät naapurit. Suomella oli hyvät suhteet myös muihin Pohjoismaihin. Monet suomalaiset muuttivat Ruotsiin, koska siellä oli työtä ja hyvä palkka. Suomessa oli olympialaiset vuonna 1952. Suomeen tuli paljon ihmisiä
ulkomailta. Paavo Nurmi oli kuuluisa suomalainen urheilija. |
Paavo Nurmi |
|
Urho Kekkonen (1956-1981) oli vahva presidentti. Suomi
halusi olla puolueeton maa, joka elää rauhassa naapurimaiden
kanssa. Kekkonen halusi, että eri maiden johtajat keskustelevat
rauhassa ongelmista ilman sotaa. Hän järjesti suuren kokouksen vuonna
1975. Sen nimi oli ETYK. Kokoukseen tulivat kaikki Euroopan maat,
Yhdysvallat ja Kanada. Kokouksen jälkeen eri maiden suhteet paranivat.
Suomessa teollisuus kasvoi ja ihmisillä oli enemmän rahaa ja
tavaraa kuin aikaisemmin. 1970-luvulla ihmisillä oli kotona pakastin ja
kahvinkeitin. 1980-luvulla luvulla ihmisillä oli stereot ja
mikroaaltouuni. 1990-luvulla ihmisillä oli matkapuhelin ja tietokone. |
Presidentti Urho kekkonen | Suomesta tuli hyvinvointivaltio. Suomen valtio maksaa
sosiaaliturvaa, jos ihminen on esimerkiksi sairas, työtön tai liian
vanha työhön. Suurin osa suomalaisista on työssä palveluammatissa.
Maataloutta on nykyisin Suomessa hyvin vähän. 1990-luvulla
Suomeen tuli talouslama, jonka aikana työttömyys lisääntyi.
Työttömyys on tällä hetkellä vaikea ongelma Suomessa.
Suomalaisilla on hyvä peruskoulutus. Koulutus lisääntyy koko ajan, koska Suomeen tulee uusia ammatteja ja työelämä muuttuu nopeasti. Suomi on myös korkean teknologian maa. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin. EU:n tarkoitus on kehittää eurooppalaista kulttuuria, taloutta ja yhteistyötä. Suomeen tuli 1.1.2002 uusi raha, euro. Euro on EU-maiden yhteinen raha. Suomalaiset valitsivat vuonna 2000 presidentiksi Tarja Halosen. Tarja Halonen on Suomen 11. presidentti. Hän on Suomen ensimmäinen naispresidentti. Vuonna 2013 presidentiksi valittiin Sauli Niinistö.
|
|
|
Tasavallan Presidentti Tarja Halonen |
|
Presidenttien kuvat: Tasavallan presidentin kanslia |
Sanasto:
|
|