Suomi osana Venäjää/kielitaso 2

SUOMI OSANA VENÄJÄÄ 1809-1917

Klikkaa kuva isommaksi

Ruotsi ja Venäjä sotivat paljon. Venäjä oli vahva maa, jolla oli paljon uusia alueita. Venäjä halusi myös Suomen itselleen. Venäjä aloitti sodan, jonka nimi oli Suomen sota. Venäjä voitti sodan. Suomesta tuli osa Venäjää vuonna 1809.

Venäjää hallitsi tsaari Aleksanteri I vuosina 1801-1825. Hänestä tuli myös Suomen hallitsija. Suomi sai autonomian eli itsehallinnon. Se tarkoitti, että Suomi sai päättää itse monista asioistaan.

Koska Turku oli kaukana Venäjästä, Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812.

Aleksanteri I jälkeen Venäjän ja Suomen hallitsija oli Aleksanteri II. Elämä Suomessa oli pitkän aikaa rauhallista. Suomi sai oman rahan, jonka nimi oli markka. Suomeen tuli ensimmäinen rautatie 1862.

Keisarillinen Suomen Jalkaväen - Rykmentti vuonna 1826


Aleksanteri I vierailulla	Aleksanteri I Kajaanissa	Aleksanteri I linnanraunioissa	Aleksanteri II

Klikkaa kuva isommaksi

Euroopassa ihmiset rakensivat paljon laivoja ja taloja. Koska Suomessa oli paljon puuta, tulivat Suomeen ensimmäiset tehtaat. Metallista ihmiset tekivät koneita. Koneilla ihmiset tekivät kangasta. Koska tehtaat olivat kaupungeissa, muutti ihmisiä paljon maalta kaupunkeihin. Tällä tavalla syntyi Suomeen tehdastyöläisten ryhmä.

Työpäivät tehtaassa olivat 12-14 tuntia. Myös lapset kävivät työssä. Työläisten asunnot olivat hyvin pieniä. Usein isot perheet asuivat yhdessä huoneessa. Maalla asuivat talonpojat, joilla on oma viljelysmaa. Maalla asui myös paljon köyhiä ihmisiä, joilla ei ollut omaa maata. He vuokrasivat talonpojilta maata ja tekivät pitkiä työpäiviä. Köyhät ihmiset eivät voineet päättää omista asioistaan. Asioista päättivät rikkaat talonpojat, porvarit, papit ja aateliset eli yläluokka.

Alussa suomalaiset olivat tyytyväisiä autonomiaan. Kirjailijat ja taiteilijat saivat elää vapaasti. He nostivat suomalaisten kansallistunnetta. Elias Lönnrot keräsi Itä-Suomessa ja Karjalassa vanhoja tarinoita ja lauluja. Tällä tavalla syntyi Kalevala, joka on suomalaisten kansalliseepos. Myös ulkomailla ihmiset lukivat Kalevalaa ja ymmärsivät, että suomalaisilla on oma vahva kulttuuri ja kieli.

Talonpoika työssä.

Klikkaa kuva isommaksi	J.V. Snellman oli opettaja ja lehtimies. Hän halusi, että tavallisten suomalaisten elämä paranee. Hän sanoi, että myös tavallisten suomalaisten täytyy käydä koulua. Kaikilla suomalaisilla täytyy myös olla oikeus puhua suomen kielellä esimerkiksi virastoissa. Rikas yläluokka puhui ruotsia, mutta tavalliset suomalaiset puhuivat suomea. Venäjän tsaari Aleksanteri II päätti vuonna 1863, että suomen kielestä täytyy tulla Suomen virallinen kieli. Suomen viralliset kielet ovat nyt ruotsi ja suomi. Suomi sai ensimmäiset suomenkieliset koulut ja suomenkielisen sanomalehden. 1800-luvun lopulla Venäjään kuului noin sata kansaa. Venäjän tsaari Nikolai II halusi, että kansat oppivat venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin. Venäjä pelkäsi myös uusia sotia. Suomessa tämä tarkoitti, että suomalaiset eivät enää saaneet päättää omista asioistaan. Ihmiset marssivat kadulla ja halusivat autonomian takaisin. Lopulta Venäjän tsaari päätti, että Suomi saa oman eduskunnan. Suomen ensimmäiset yleiset ja yhtäläiset vaalit olivat 1906. Suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa äänestää vaaleissa. Suomalaiset alkoivat myös toivoa, että Suomesta tulee itsenäinen maa.

Kartano Orimattilassa

Ensimmäinen maailmansota (1914-1918) alkoi. Suomesta lähti nuoria miehiä Saksaan 1915. He saavat Saksassa sotilaskoulutuksen. Nämä miehet olivat jääkäreitä. He halusivat Suomeen oman armeijan. He halusivat sotia Venäjää vastaan ja saada itsenäisyyden.

Kaikki suomalaiset halusivat itsenäisyyttä. Köyhä työväestö halusi, että heidän elämänsä paranee. Maalla asuva köyhä väestö ja työläiset perustivat oman sotilasjoukon, punakaartin. Talonpojat ja porvarit perustivat oman sotilasjoukon, valkokaartin. Suomeen syntyi kaksi ryhmää: punaiset ja valkoiset.

Sivun kuvat:
Helsingin yliopiston kirjasto

Maantie

Sanasto:

sotia, olla sodassa, käydä sotaa
vahva, voimakas
voittaa <-> hävitä
hallita, pitää valtaa, olla vallassa
hallitsija (ihminen, joka hallitsee; ihminen, jolla on valta)
autonomia, itsehallinto (saa itse päättää monista asioista)
kaukana, pitkän matkan päässä <-> lähellä
rautatie (tie junia varten; tie, jossa junat ajavat)
tehdas (iso rakennus, jossa ihmiset ovat työssä)
kangas (materiaali, josta voi tehdä esimerkiksi vaatteita)
tehdastyöläinen (ihminen, joka on työssä tehtaassa)
talonpoika (maanviljelijä, jolla oli omaa maata)
porvarit (kauppiaat ja käsityöläiset; ihmiset, jotka ostavat ja myyvät ja tekevät itse tavaroita)
aatelinen (hienoa sukua, esimerkiksi kuninkaan sukua; ylin ryhmä)
yläluokka (ryhmä ihmisiä, joilla on valtaa)
olla tyytyväinen (ihminen ajattelee, että asiat on hyvin) <-> olla tyytymätön
nostaa, kohottaa
kansallistunne (tuntea, että kuuluu kansaan)
kansalliseepos (pitkä fiktiivinen kertomus kansan historiasta)

parantua, tulla paremmaksi
oikeus (saa tehdä jotakin)
virasto (toimisto, jossa ihmiset hoitavat viralliset asiat; esimerkiksi valtion virasto)
eduskunta (200 ihmistä, jotka kansa valitsee päättämään maan asioista)
vaalit (tapahtuma, kun ihmiset päättävät, ketkä menevät eduskuntaan)
yleiset ja yhtäläiset vaalit (kaikki saavat äänestää)
äänestää, antaa ääni vaaleissa (kirjoittaa paperiin, kenet haluaa eduskuntaan)
itsenäinen, riippumaton (maa tai ihminen, joka itse päättää omista asioista)
sotilaskoulutus (koulutus, jossa miehet oppivat sotataitoja)
jääkäri (mies, joka lähti Saksaan oppimaan sotataitoja)
itsenäisyys, riippumattomuus (maassa on oma hallinto ja päätösvalta)
väestö, kansa
työväestö (ihmiset, jotka saavat palkkaa, kun tekevät työtä toisille ihmisille esimerkiksi tehtaassa)
työläinen (ihminen, joka luuluu työväestöön)
perustaa (aloittaa jokin uusi asia, esimerkiksi perustaa kaupunki)
sotilasjoukko (ryhmä ihmisiä, jotka ovat valmiita sotimaan)

Tehtävät