TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA
AMMATILLINEN KOULUTUS
![]() |
Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja syksyllä. Silloin on koko maassa yhteishaku kaikkiin toisen asteen kouluihin. Aikuiskoulutus ei ole yhteishaussa. Suomessa on myös kouluja, joissa voi opiskella muulla kielellä kuin suomen kielellä, esimerkiksi englannin kielellä. Nämä koulut eivät ole yhteishaussa. Jokainen voi itse päättää, mihin kouluun hän Suomessa haluaa hakea. Yhteishaussa täytyy täyttää yhteishakulomake. Lomakkeessa täytyy olla 3 koulua, johon hakija hakee. Hakija kirjoittaa, mihin kouluun hän haluaa ensimmäisenä. Jos hakija ei pääse tähän kouluun, lomakkeessa on toinen koulu ja kolmas koulu, johon hän ehkä pääsee. Maahanmuuttajien lähtömaassa todistukset ovat usein erilaiset kuin Suomessa. Tämän vuoksi maahanmuuttajien kohdalla voidaan käyttää harkintaan perustuvaa valintaa. Toisen asteen koulutuksen aloittaa noin 94 % ikäluokasta ja sen suorittaa noin 82 %. Opetus ja ruoka on koulussa ilmainen. Lukiossa kirjat ja opiskeluvälineet eli kynät, kumit jne. täytyy ostaa itse. Ammatillisessa koulutuksessa osa opiskelumateriaaleista täytyy ostaa itse, osan saa koulusta.
|
|
LUKIO
|
Lukioon voi hakea, jos on peruskoulun päästötodistus. Lukiosta ei
saa ammattia, mutta sieltä saa paljon yleistietoa eri aihealueista ja
siellä opiskellaan myös kieliä. Lukion käy yli 50 % ihmisistä. Koulut
päättävät itse, keitä oppilaita he kouluun ottavat. Yleensä koulut valitsevat
oppilaat peruskoulun päästötodistuksen keskiarvon mukaan. Koska
joihinkin kouluihin on paljon hakijoita, keskiarvon täytyy olla hyvä, jos
niihin haluaa päästä. Jotkut lukiot ovat erityislukioita eli niissä
on jotakin oppiainetta paljon. Erityislukioita ovat esimerkiksi taidelukiot
(musiikki, kuvataide, teatteri jne.) Jos haluaa päästä taidelukioon,
peruskoulun päästötodistuksen keskiarvon täytyy olla yli 8. Erityislukioihin
on yleensä myös pääsykokeet. Yleensä kunta järjestää
lukio-opetuksen, mutta yksityisiä lukioita on jonkin verran. Suomessa on noin
400 lukiota. Lukiossa on keskimäärin 300 oppilasta. Lukuvuosi alkaa elokuussa
ja loppuu toukokuun lopussa. Opiskelijat ovat yleensä 16-19 -vuotiaita.
Vanhemmat ihmiset opiskelevat yleensä iltalukiossa. |
|
Lukiossa opiskelijat suorittavat kursseja. Joku voi suorittaa kurssit
nopeammin ja joku toinen hitaammin. Lukio kestää yleensä 2-4 vuotta.
Opiskelijat opiskelevat vuodessa 5-6 eri jaksossa. Lukiossa on pakollisia
kursseja ja paljon oppiaineita, jotka voi valita, jos haluaa. Niiden
nimi on vapaavalintaiset aineet. Eri oppiaineita voi valita myös muista
kouluista. Joku voi opiskella esimerkiksi musiikkia jossakin toisessa koulussa.
Lukiossa arviointi on sama kuin peruskoulussa eli numerot 4 - 10. Lukio päättyy ylioppilaskirjoituksiin. Ne ovat koko maassa samaan aikaan keväällä ja syksyllä ja kaikissa kouluissa on samanlaiset kokeet. Opiskelijat, jotka yrittävät suorittaa ylioppilastutkintoa, ovat abeja. Helmikuussa on abeilla juhlat, joiden nimi on "penkkarit". Opiskelijat panevat päälle hauskoja vaatteita ja ajavat kuorma-autolla ympäri kaupunkia ja heittävät karkkia ihmisille. Ne opiskelijat, jotka jäävät kouluun ja kirjoittavat ylioppilaaksi seuraavana vuonna, ovat koulun vanhimmat. Heillä on myös juhlat. He panevat päälle vanhan ajan vaatteet ja järjestävät "vanhojen tanssit". Yleensä muut ihmiset voivat mennä katsomaan, kun he tanssivat. Ylioppilastutkinto sisältää 4 pakollista koetta:
|
|
Pakolliset kokeet on kaikkien pakko suorittaa, mutta jos joku haluaa, voi suorittaa myös vapaavalintaisten aineiden kokeita. Maahanmuuttajat voivat korvata äidinkielen kokeen jonkin muun oppiaineen kokeella. Samalla tavalla voi korvata ruotsin kielen, jos sitä ei ole opiskellut peruskoulussa. Jos haluaa korvata äidinkielen ja/tai ruotsin kielen jonkin muun oppiaineen kokeella, täytyy hakea lupa ylioppilaslautakunnalta. Ylioppilaskirjoitukset maksavat ja jokaisen opiskelijan täytyy maksaa ne itse. Tämän jälkeen opiskelija on ylioppilas ja hän voi käyttää valkoista ylioppilaslakkia. Vappuna ihmiset aina panevat ylioppilaslakin päähän. Ylioppilas voi hakea yliopistoon tai korkeakouluun, koska ylioppilastutkinto antaa oikeuden korkea-asteen opintoihin. Lisätietoa ylioppilastutkinnosta: |
Sanasto:
|
|
|
AMMATILLINEN KOULUTUS
|
Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sisältyvät ammatilliset oppilaitokset. Niihin voi hakea, jos on peruskoulun päästötodistus. Oppilaitokset päättävät itse, keitä opiskelijoita valitsevat. Joissakin kouluissa on myös valintakokeet. Kun oppilaitos valitsee opiskelijat, se voi katsoa hakijan todistusta, valintakokeita ja usein myös työkokemusta. Jos äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi, järjestetään myös kielikoe. Ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja. Tällä hetkellä niitä on noin 75 eri alalta. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa esimerkiksi autoalalta, hotelli- ja ravintola-alalta, kone- ja metallialalta, puualalta, sähköalalta, vaatetusalalta jne. Kun suorittaa perustutkinnon, voi sen jälkeen hakea korkea-asteen oppilaitoksiin. Ammatilliseen peruskoulutukseen järjestetään myös valmistavaa koulutusta nimeltään Valma, jonka jälkeen on helpompi lähteä opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen. Valmistava opetus kestää yleensä yhden lukuvuoden. Koulutus ja ruoka on ilmaista, mutta osa opiskelumateriaaleista täytyy ostaa itse. Koulutus kestää yleensä 3 vuotta. Koulutus sisältää työssäoppimista noin puoli vuotta. Ammatillisessa koulutuksessa arviointi on yleensä 1 -3. Lisätietoa eri perustutkinnoista
tästä linkistä.
|
![]() |
Sanasto:
|