NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ

Aikuiset ihmiset osaavat usein jonkin ammatin hyvin, vaikka heillä ei ole ammatillista koulutusta. Ammatin voi oppia monella eri tavalla. Jotkut ihmiset oppivat ammatin esimerkiksi työssä, opiskelemalla itse tai harrastamalla (tietotekniikka, taideala, kokki jne.) Aikaisemmin kaikkien oli pakko käydä monen vuoden ammatillinen koulutus, jos halusi todistuksen. Vuonna 1994 tuli Suomeen laki näyttötutkinnoista. Nyt aikuinen ihminen voi näyttää työpaikassa, että hän osaa ammatin, ja saada siitä todistuksen. Tällä hetkellä näyttötutkintoja on noin 400.

Kokin täytyy osata tehdä ruokaa myös ulkona.		 Tutkinnoissa on perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Perustutkinnoissa täytyy osata ammatin perusasiat. Ammattitutkinnoissa täytyy osata paljon enemmän. Erikoisammattitutkinnoissa täytyy osata jokin erikoisala hyvin. Perustutkintoja on esimerkiksi rakennusalan, lähihoitajan tai hiusalan perustutkinto. Ammattitutkintoja on esimerkiksi hitsaajan, sairaankuljettajan ja kosmetologin ammattitutkinto. Erikoisammattitutkinto on esimerkiksi talonrakennusalan, dieettikokin ja kampaajamestarin erikoisammattitutkinto.

Tutkinnoissa on yleensä 3-7 eri osaa. Osat voi suorittaa eri aikoina ja siinä järjestyksessä kuin haluaa. Tutkinnoissa on kokeet, joiden nimi on näytöt eli tutkintotilaisuus. Näytöt ovat yleensä oikeissa tilanteissa työpaikoilla. Oppilaitokset järjestävät ne yhdessä työelämän kanssa. Näytöissä voi näyttää, että osaa ne asiat, jotka ammatissa täytyy osata. Esimerkiksi kokin ammattitutkinnossa täytyy suunnitella ruokalista, laskea raaka-aineet, tehdä erilaisia ruokia jne. Näyttöihin voivat osallistua kaikki ne ihmiset, jotka haluavat näyttää, että osaavat ammatin.

Asioimistulkin ammattitutkinto maahanmuuttajille
Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
todistusten jakotilaisuus		 Näytöt kestävät monta päivää ja niissä pitää osata paljon asioita. Siksi monet aikuisoppilaitokset järjestävät eri alojen näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta. Valmistava koulutus voi olla työvoimakoulutusta, omaehtoista koulutusta tai oppisopimuskoulutusta. Näytöissä on mukana työnantaja, työntekijä ja ammattiopettaja, jotka arvioivat, riittääkö opiskelijan ammattitaito tehdä työtä. Valmistavan koulutuksen opettajat eivät arvioi näyttöä. Näytöissä on tärkeää, että opiskelija myös itse arvioi omaa näyttöään. Hänen täytyy kertoa, mitkä asiat näytössä menivät hänen mielestään hyvin ja mitkä asiat olivat hänelle vaikeita.
Maahanmuuttajat voivat osallistua näyttötutkintoihin samalla tavalla kuin suomalaiset. Suomen kielen taidon täytyy olla niin hyvä, että työtä voi Suomessa tehdä. Eri ammateissa työtekijä tarvitsee suomen kielen taitoa eri tavalla. Esimerkiksi myyjän täytyy osata puhua hyvin ja sihteerin täytyy osata myös kirjoittaa hyvin suomen kielellä. Leipuri ei tarvitse työssä suomen kieltä niin paljon kuin myyjä jne.
Näyttötutkintoihin ei ole tiettyjä hakuaikoja. Jos koulutuksen järjestää työvoimatoimisto, sinä saat tietää siitä työvoimatoimistosta ja työvoimatoimiston internet-sivuilta. Kaikesta muusta ammatillisesta koulutuksesta oppilaitokset ilmoittavat itse lehdissä ja internet-sivuillaan. Myös koulutusoppaista saat lisätietoa. Koulutusoppaita on työvoimatoimistossa.

Tietoa aikuisten näyttötutkinnoista:
http://www.oph.fi/nayttotutkinnot/


 

Sanasto:
  1. harrastaa (tehdä vapaa-ajalla jotakin, esimerkiksi voi harrastaa jalkapalloa, puutöitä jne.)
  2. näyttötutkinto (näytöillä suoritettava aikuisten ammatillinen tutkinto)
  3. näyttää, osoittaa
  4. sairaankuljettaja (esimerkiksi ambulanssin kuljettaja)
  5. työelämä (työpaikat, työnantajat ja työntekijät)
  6. aikuisoppilaitos (koulu, jossa opiskelevat aikuiset, ei nuoret)
  7. valmistava (koulutus, joka jälkeen opiskelija on valmis suorittamaan näyttöjä)
  8. arvioida (katsoa, kuinka hyvin opiskelija osaa)
  9. riittää, olla tarpeeksi
  10. ammattitaito (osata ammatti)
  11. osallistua, olla mukana
  12. koulutusopas (kirja, josta voit katsoa, mitä koulutusta alkaa)

Tehtävät