NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ

Aikuiset ihmiset osaavat usein jonkin ammatin hyvin, vaikka heillä ei ole ammatillista koulutusta. Jotkut ihmiset oppivat ammatin esimerkiksi työssä tai he opiskelevat itse. Ammatin voi myös oppia, jos harrastaa paljon jotakin. Aikuisen ihmisen ei tarvitse käydä monta vuotta ammattikoulua, jos haluaa todistuksen. Vuonna 1994 tuli Suomeen laki näyttötutkinnoista. Nyt aikuinen voi näyttää, että hän osaa ammatin ja saada todistuksen. Tällä hetkellä näyttötutkintoja on noin 350 ja niitä tulee lisää.


Kokin täytyy osata tehdä ruokaa myös ulkona.

Tutkintoja on perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Perustutkinnoissa täytyy osata ammatin perusasiat. Ammattitutkinnoissa täytyy olla paljon työkokemusta. Perustutkintoja on esimerkiksi lähihoitajan tutkinto. Ammattitutkintoja on esimerkiksi sairaankuljettajan ammattitutkinto. Erikoisammattitutkinto on esimerkiksi dieettikokin erikoisammattitutkinto.

Tutkinnoissa on kokeet. Kokeen nimi on näyttö. Näyttö on tavallisesti työpaikalla. Se voi olla esimerkiksi normaali työpäivä. Näytössä voi näyttää, että osaa ne asiat, jotka ammatissa täytyy osata. Esimerkiksi kokin ammattitutkinnossa täytyy tehdä ruokalista, laskea raaka-aineet, tehdä erilaisia ruokia jne. Näyttöihin voi tulla kaikki ihmiset, jotka haluavat näyttää, että he osaavat ammatin.

Asioimistulkin ammattitutkinto maahanmuuttajille
Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
todistusten jakotilaisuus		 Ammattitutkintojen näyttöjä järjestävät aikuisoppilaitokset ympäri Suomea. Näytöt kestävät yleensä monta päivää ja niissä pitää osata monta asiaa. Siksi monet aikuisoppilaitokset järjestävät ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ennen näyttöä. Esimerkiksi on  myyjän ammattitutkintoon valmistava koulutus ja myyjän näyttökoe. Näytössä on työnantaja, työpaikan työntekijä ja ammattiopettaja, jotka katsovat, osaako opiskelija ammatin. Opiskelijan omat opettajat eivät ole näytössä mukana. Näytössä opiskelijan täytyy myös itse kertoa, mikä meni näytössä hyvin ja mikä oli hänelle vaikeaa.
Maahanmuuttajat voivat mennä näyttöön samalla tavalla kuin suomalaiset. Suomen kieltä täytyy osata niin hyvin, että työtä voi Suomessa tehdä. Eri ammateissa työtekijä tarvitsee suomen kieltä eri tavalla. Esimerkiksi myyjän täytyy puhua hyvin ja sihteerin täytyy myös kirjoittaa hyvin suomen kielellä.
Ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta alkaa eri aikaan vuodessa. Työvoimatoimistosta, oppilaitoksista, internetistä, koulutusoppaasta ja lehdistä saat tietää, mitä koulutusta alkaa.

Tietoa aikuisten näyttötutkinnoista:
http://www.oph.fi/nayttotutkinnot/
 

Sanasto:
  1. aikuinen, täysi-ikäinen (yli 18-vuotias)
  2. ammatillinen koulutus (opetus, jossa opiskelija oppii ammatin)
  3. harrastaa (tehdä vapaa-ajalla jotakin, esimerkiksi voi harrastaa jalkapalloa, puutöitä jne.)
  4. todistus (paperi, jossa opettaja kertoo, että mitä opiskelija osaa)
  5. ammattitutkinnot (kun on näyttö menee hyvin ja saa todistuksen)
  6. näyttää, osoittaa
  7. lähihoitaja (perushoitaja esimerkiksi sairaalassa)
  8. sairaankuljettaja ( ihminen, joka ajaa esimerkiksi ambulanssia)
  9. koe (testi; esimerkiksi koulussa opettaja katsoo, mitä opiskelija osaa)
  10. näyttö, näyttökoe (kun opiskelija näyttää työpaikalla, mitä hän osaa)
  1. työpaikka (paikka, missä ihminen on työssä)
  2. kokki (ihminen, joka tekee ruokaa ravintolassa)
  3. ruokalista, menu
  4. erilainen <-> samanlainen
  5. järjestää, organisoida
  6. ympäri Suomea, eri puolilla Suomea, kaikkialla Suomessa
  7. aikuisoppilaitos (koulu, jossa opiskelevat aikuiset, ei lapset)
  8. valmistava koulutus (opetus, joka jälkeen opiskelija on valmis näyttöön)
  9. opiskelija, oppilas
  10. työnantaja (se, joka antaa työtä)
  11. vaikea <-> helppo
  12. eri tavalla <-> samalla tavalla
  13. koulutusopas (kirja, josta voit katsoa, mitä koulutusta alkaa)

Tehtävät