LÄHESTYMISKIELTO
Jos henkilö pelkää, että henki, terveys, vapaus tai rauha on jonkun ihmisen vuoksi vaarassa, hän voi hakea lähestymiskieltoa. Lähestymiskieltolaki sanoo, että vaarallinen ihminen voi saada lähestymiskiellon. Silloin hän ei saa tavata, soittaa, seurata tai tarkkailla ihmistä, jota laki suojelee.
|
Lähestymiskielto voi olla myös laajennettu lähestymiskielto. Se tarkoittaa, että henkilö ei saa olla lähellä ihmistä, jota laki suojelee. Hän ei saa olla lähellä asuntoa, loma-asuntoa, työpaikkaa tms.
|
Kuka voi hakea lähestymiskieltoa?
|
Yleensä lähestymiskiellon voi saada ex-puoliso tai aikuinen lapsi, joka häiritsee vanhempia. Laki voi myös suojella esimerkiksi oikeuden todistajaa. Lähestymiskieltoa voi hakea jokainen ihminen, jota joku toinen ihminen häiritsee. |
Jos henkilö ei itse uskalla hakea lähestymiskieltoa, sen voi hänelle
hakea myös syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen.
|
Lähestymiskiellon voi hakea käräjäoikeudelta suullisesti tai kirjallisesti. Jos lähestymiskiellolla on kiire, sen voi määrätä myös poliisi tai syyttäjä. Käräjäoikeus tutkii sen heti, sillä lähestymiskielto on kiireellinen asia. Käräjäoikeus tutkii asian oikeudenkäynnissä, jossa tuomari kuuntelee lähestymiskiellon hakijaa ja henkilöä, jolle hän kieltoa hakee. Tuomari kuuntelee myös todistajia. |
Lähestymiskiellon voi saada enintään vuodeksi, mutta vuoden jälkeen sitä voi jatkaa. |
Jos lähestymiskieltoa rikkoo, rangaistus voi olla sakko tai enintään yksi vuotta vankeutta. Jos lähestymiskieltoa rikkoo, syyttäjä vie asian oikeuteen, vaikka henkilö itse ei sitä halua. Poliisi valvoo kieltoa. Jos henkilö rikkoo kieltoa jatkuvasti, poliisi voi ottaa hänet putkaan ja kuulustella häntä oikeudenkäyntiä varten.
|
Lähestymiskieltoesite |
Sanasto:
|
|