SYYTTÄJÄT
Syyttäjä on valtion viranomainen. Syyttäjä
on lakimies, joka suorittaa yliopistossa ylemmän oikeustutkinnon.
Syyttäjä voi olla myös varatuomari. Varatuomari suorittaa tutkinnon
jälkeen harjoittelun käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus on alin
oikeusaste.
|
|
Syyttäjä huolehtii, että rikoksen
tekijä saa rangaistuksen. Rangaistus perustuu lakiin. Syyttäjä
on itsenäinen virkamies. Se tarkoittaa, että hän tekee itsenäisesti päätökset.
Esimerkiksi kukaan toinen ihminen ei voi vaikuttaa syyttäjän työhön.
Kukaan ei voi määrätä syyttäjää eikä antaa ohjeita.
Syyttäjä huolehtii, että rikosasiassa on todisteet ja syyte
on laillinen.
|
|
Ensin poliisi tutkii rikoksen. Poliisi antaa
syyttäjälle kaiken materiaalin rikoksesta, jonka se tutkii. Tämän jälkeen
syyttäjä päättää, meneekö rikos oikeuteen. Syyttäjä
päättää, tapahtuiko rikos ja onko tarpeeksi todisteita. Jos
rikos on vähäinen, voi syyttäjä myös päättää, että rikos ei
mene oikeuteen.
|
|
Syyttäjän täytyy olla objektiivinen. Hänen täytyy
tehdä työnsä mahdollisimman nopeasti. Hänen täytyy ottaa huomioon
kaikki selvitykset ja todisteet. Ihminen, jota poliisi epäilee
rikoksesta on rikoksesta epäilty. Syyttäjän täytyy myös
kuunnella rikoksesta epäillyn todisteet.
|
|
Jos joku on rikoksen uhri, hän on asianosainen.
Ihminen voi olla myös rikoksen todistaja. Syyttäjä usein kuuntelee
rikosasiassa uhria ja todistajaa, ennen kuin hän päättää, meneekö asia
oikeuteen.
|
|
Alaikäinen
|
|
Kun nuori täyttää 15 vuotta, hän on
itse vastuussa rikoksesta. Aina kun 15-17-vuotiasta nuori joutuu
poliisin kuulusteluun tai oikeuteen, huoltaja voi tulla mukaan.
Kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä nuori voi olla rikoksesta epäilty,
todistaja tai rikoksen uhri.
|
|
Sakko
|
|
Vähäinen laiton teko on rikkomus eli rike. Esimerkiksi
väärä ylinopeus on liikennerikkomus.
|
|
Rikkomuksesta poliisi voi kirjoittaa sakon. Syyttäjä tarkistaa
sakon, mutta ei yleensä muuta sitä. Syyttäjä voi muuttaa sakon, jos
rikkomuksen tekijä tekee valituksen. Valitus täytyy tehdä 7 päivän
aikana sakosta.
|
|
Jos rikos on suurempi, rikoksen uhri tai tekijä voi myös valittaa sakosta. Syyttäjä voi silloin päättää, että rikos täytyy tutkia. Sen jälkeen syyttäjä voi päättää, meneekö asia oikeuteen. |
|
Todistaja
|
|
Rikosasiassa voi olla usein epäselvää, mitä tapahtui. Poliisi kuulustelee
todistajaa. Jos asia menee oikeuteen, todistajan täytyy myös todistaa
oikeudenkäynnissä. Todistaja menee oikeudenkäyntiin ja kertoo, mitä
tapahtui.
|
|
Todistajan on pakko todistaa, sillä se on kansalaisvelvollisuus. Todistaja ei voi kieltäytyä. Jos todistajalla on este, se tutkitaan. Todistajan täytyy aina mennä oikeuteen, jos oikeuslaitoksen virkamies kutsuu. Valtio maksaa todistajalle matkakulut. Hän myös saa korvauksen, jos hänen täytyy olla pois työstä. |
|
Rikoksen uhri
|
|
Rikoksen uhri on asianomistaja.
Jotkut rikokset ovat sellaisia, että syyttäjä ei syytä, jos
asianomistaja ei halua tekijälle rangaistusta. Sellainen rikos voi olla
esimerkiksi pahoinpitely.
|
|
Monet rikokset ovat sellaisia, että syyttäjä syyttää, vaikka
asianomistaja ei halua. Sellainen rikos on esimerkiksi perheväkivalta.
|
|
Asianomistaja voi myös pyytää, että syyttäjä vaatii rikoksen
tekijältä korvausta vahingosta asianomistajan puolesta. Syyttäjän auttaa
asianomistajaa ilmaiseksi.
|
|
Rikoksesta syytetty
|
|
Ensin ihminen on rikoksesta epäilty. Kun poliisi tutkii rikoksen ja syyttäjä syyttää epäiltyä, hänestä tulee syytetty. Syytetty on rikosjutun vastaaja. Syyttäjä jättää oikeudelle haastehakemuksen, jossa hän kertoo, mitä rangaistusta hän syytetylle vaatii. Syyttäjän täytyy myös esittää todisteet rikoksesta. Syytetystä tulee syyllinen, jos oikeudenkäynnissä se voidaan todistaa.
|
|
Syytetty eli vastaaja saa syytteen ja kutsun oikeuteen. Hän myös saa kaikki tiedot ja selvitykset, joihin syyte perustuu. Kutsussa on tieto, täytyykö syytetyn tulla itse oikeuteen ja milloin oikeudenkäynti on. Jos hän ei mene oikeuteen, hän saa isot sakot. Jos hänellä on laillinen este, hänen täytyy ilmoittaa se.
|
|
syyttäjäviraston sivut: http://www.oikeus.fi/4337.htm
|
Sanasto:
|
|