TUOMIOISTUIMET JA TEHTÄVÄT
Oikeuslaitos on valtion organisaatio. Oikeuslaitoksessa ovat
työssä valtion virkamiehet. Perustuslaki sanoo,
että kaikilla ihmisillä on perusoikeudet ja oikeusturva.
Oikeuslaitoksen virkamiehet käsittelevät ihmisten
oikeusturva-asiat. Virkamiehen täytyy käsitellä asiat objektiivisesti ja nopeasti.
|
|
Perustuslaki sanoo:
|
|
Oikeuslaitoksessa toimii
|
|
|
|
TUOMIOISTUIMET
|
|
Tuomioistuin on valtion oikeuslaitos, jossa valtion virkamies päättää esimerkiksi rikosasiasta. Tuomioistuin on itsenäinen. Esimerkiksi ministeri tai presidentti ei voi sanoa, mikä on päätös rikosasiassa. Päätös perustuu lakiin. Tuomioistuimet ovat:
|
|
|
![]() |
Käräjäoikeudet
|
|
Käräjäoikeus hoitaa rikos-, riita- ja hakemusasioita. Käräjäoikeus on auki 8.00-16.15. Ihmiset voivat kysyä käräjäoikeuden virastosta apua, jos he eivät ymmärrä jotakin asiaa.
|
|
Hakemusasia voi olla esimerkiksi avioero tai adoptio. Käräjäoikeudessa tuomarit päättävät asioista. Joissakin asioissa mukana voi olla myös tavallisia ihmisiä. He ovat lautamiehiä. Lautamiehenä voi olla 4 vuotta. Lautamies on 25-63-vuotias tavallinen Suomen kansalainen.
|
|
Riita-asiassa ihminen tai yritys voi esimerkiksi hakee korvausta eli rahaa. Riita voi olla esimerkiksi asunnon vuokrasta, omaisuudesta jne.
|
|
Ensin täytyy tehdä hakemus käräjäoikeuteen. Hakemuksessa täytyy kertoa, mitä on tapahtunut ja mitä hakija haluaa. Hakemuksessa täytyy olla mukana kaikki paperit, esimerkiksi vuokrasopimus vuokrariidassa. Hakija täytyy myös kertoa, onko hänellä todistaja riita-asiassa.
|
|
Rikosasia voi olla esimerkiksi varkaus, pahoinpitely jne. Uhri on ihminen, jolle tapahtuu vahinkoa rikoksesta. Rikosasia on normaalisti uhrin korvaushakemus, jos rikoksesta tapahtuu vahinkoa. Hakemuksen kaikki paperit on hyvä viedä käräjäoikeuden virastoon itse. Jos itse ei voi viedä hakemusta, sen voi viedä joku toinen ihminen tai sen voi lähettää postissa, telekopiona tai sähköpostina.
|
|
Oikeudenkäynnissä
täytyy selvittää, kuka tekee rikoksen ja päättää, mikä on rangaistus.
|
|
Rikoksesta voi saada esimerkiksi seuraavat rangaistukset:
|
|
Poliisin tehtävät
|
|
Kun poliisi selvittää rikosta, hän kysyy, haluaako uhri rikoksen tekijälle rangaistuksen.
|
|
Jotkut rikokset poliisi tutkii, jos uhri
haluaa. Jos uhri ei halua, poliisi ei tutki. Rikos voi olla esimerkiksi pahoinpitely tai näpistys.
|
|
Monet
rikokset poliisi tutkii, vaikka uhri
ei halua. Esimerkiksi perheväkivalta on rikos, jonka poliisi tutkii
aina. Perheväkivaltaa on esimerkiksi se, että mies pahoinpitelee
vaimoa tai lapsia. Myös raiskaus on rikos, jonka poliisi tutkii
aina. Raiskaus on seksuaalirikos.
|
|
Nuorten rikokset
|
|
Suomessa 15-vuotias on vastuussa rikoksesta. Se tarkoittaa, että 15-vuotias voi joutua esimerkiksi vankilaan. Alle 15-vuotias ei voi joutua vankilaan. Alle 15-vuotiaan rikoksesta ovat vastuussa myös vanhemmat.
|
|
Nuori
voi joutua koulukotiin, jos hän tekee rikoksen. 15 - 17-vuotiaan
rikosasia ei ole julkinen. Oikeudessa on suljetut ovet. Laki myös ottaa
huomioon, jos nuori tekee rikoksen ensimmäisen kerran. Rangaistus on
yleensä erilainen kuin yli 18-vuotiaan. Yleensä alle 18-vuotias ei
esimerkiksi joudu vankilaan. Jos 15-17-vuotias tekee vakavan rikoksen,
hän voi myös joutua vankilaan. Vakava rikos voi olla esimerkiksi murha.
|
|
Myös nuoren ihmisen rikos tulee rikosrekisteriin. Se voi olla
ongelma, kun nuori hakee opiskelupaikkaa tai työpaikkaa. Jos nuori saa sakot,
se voidaan ottaa myöhemmin nuoren palkasta, kun nuori menee työhön.
|
Sanasto:
|
|