ULOSOTTO
Ihmisten maksuhäiriöt lisääntyivät
1990-luvulla. Yksi syy siihen oli työttömyys. Lisäksi velkaa oli helppo
ottaa. Jos yksityinen ihminen tai yritys ei maksa velkaa, menee
velka ulosottoon. Yksityisellä ihmisellä velkaa voi tulla esimerkiksi
siitä, että hän ostaa tavaraa luottokortilla tai osamaksulla tai
hän ei maksa päivähoito- ja terveyskeskusmaksuja jne. Joka vuosi noin
500 000 ihmistä saa perimistoimistosta maksukehotuksen.
|
Perintätoimisto lähettää asiakkaalle maksukehotuksen.
Jos velkaa ei makseta, perintätoimisto ottaa velan palkasta tai eläkkeestä
jne. Omaisuutta voidaan myös myydä. Velka on silloin ulosotossa.
Jos lasku menee perintätoimistolle, laskuun tulee aina lisää perintämaksut
ja korko. Lasku on silloin paljon isompi kuin alussa.
|
Perintätoimisto toivoo, että henkilö maksaa
laskun vapaaehtoisesti. Jos rahaa ei ole, on tärkeää ottaa
yhteys perintätoimistoon. Silloin
voi tehdä maksusuunnitelman perintätoimiston kanssa. Silloin ei
laskua tarvitse maksaa kokonaan heti vaan osissa.
|
Jos perintätoimisto ei saa rahaa velkaan, henkilö
joutuu maksuhäiriölistalle. Tämän jälkeen hän ei saa luottoa
eli velkaa mistään. Hän on silloin luottokelvoton.
|
Jos henkilö joutuu maksuhäiriölistalle, se vaikuttaa elämään
monella tavalla. Silloin hän ei saa opinto- tai asuntolainaa, ei voi
ostaa osamaksulla kaupasta tavaraa jne. Maksuhäiriö voi vaikuttaa myös
siihen, että on vaikea saada työpaikka, jossa täytyy käsitellä rahaa.
|
Kun asiakas ei esimerkiksi maksa 50 euron puhelinlaskua,
tapahtuu seuraavat asiat:
|
|
Voit tarkastaa Suomen Asiakastiedosta omat
luottotiedot. Esimerkiksi pankit, kaupat, työnantajat jne. voivat myös
kysyä luottotiedot.
|
Suomen
Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 PL 16 00581 HELSINKI Puh. 09-1488 6256 Asiakaspalvelu avoinna 9.00-15.30
|
Tietoa luottotietorekisteristä:k https://www.asiakastieto.fi/omatieto/fi/ukk Tietoa ulosotosta: https://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto.html |
Sanasto:
|
|