RIKOSTUTKINTA
Jokainen
ihminen voi tehdä poliisille ilmoituksen rikoksesta. Poliisin täytyy
ottaa jokainen ilmoitus vastaan. Rikosilmoituksen voi tehdä
poliisilaitoksella, puhelimella, telefaxilla,
verkkolomakkeella
tai kertomalla poliisipartiolle, mitä on tapahtunut. Poliisi aloittaa
esitutkinnan, jos se epäilee, että on tapahtunut rikos.
|
Rikoksen esitutkinta |
Esitutkinnassa poliisi selvittää mahdollisimman nopeasti ja tarkasti, mitä on tapahtunut. Poliisi selvittää, kuka rikoksesta hyötyy ja kenelle tapahtui vahinkoa. Kun joku ihminen on rikoksen uhri, hän on rikoksessa asianomistaja. Poliisi selvittää, mitä vaatimuksia asianomistajalla on. |
Poliisi voi kuulustella esitutkinnan aikana asianomistajan lisäksi rikoksesta epäiltyä sekä todistajia ja esimerkiksi oikeuslääkäriä. Yleensä poliisi kuulustelee ihmisiä henkilökohtaisesti. Joskus poliisi voi kuulustella ihmisiä myös esimerkiksi puhelimessa. |
Poliisi ilmoittaa syyttäjälle, jos se epäilee, että rikos on tapahtunut. Poliisi ei ilmoita syyttäjälle yksinkertaista rikosta. Yksinkertainen rikos on esimerkiksi näpistys, lievä pahoinpitely tai lievä vaaratilanne liikenteessä. Silloin rangaistus voi olla sakko tai enintään 6 kuukautta vankeutta. |
Monet rikokset
ovat sellaisia, että poliisi ei tutki ja syyttäjä ei syytä,
jos asianomistaja ei vaadi rangaistusta. Tällainen rikos voi olla
esimerkiksi kunnianloukkaus tai kotirauhan rikkominen.
|
Suurin osa
rikoksista on sellaisia, että poliisi tutkii ja syyttäjä syyttää, vaikka
asianomistaja ei sitä halua. Tällainen rikos voi olla esimerkiksi
perheväkivalta.
|
Kun
esitutkinta päättyy, poliisi kirjoittaa pöytäkirjan, jos se on
tarpeellista rikoksen jatkokäsittelyssä. Syyttäjä lukee
pöytäkirjan ja päättää jatkokäsittelystä.
|
Asianomistaja
|
Poliisi voi kuulustella rikoksen uhria eli asianomistajaa, kun se selvittää, mitä on tapahtunut. Poliisi selvittää asianomistajan vahingot ja vaatimukset. Asianomistaja voi käyttää esitutkinnassa ja kuulustelussa avustajaa. |
Seksuaalirikos ja perheväkivaltarikos ovat sellaisia rikoksia, joissa uhria voi auttaa oikeudenkäyntiavustaja tai muu tukihenkilö. |
Kuulustelun alussa poliisi kertoo, että asianomistajan täytyy puhua totta. Jos asianomistaja ei puhu totta, se on myös rikos, josta voi saada rangaistuksen. |
Rikosilmoitus |
Rikosilmoituksessa täytyy kertoa esimerkiksi seuraavat asiat: |
|
Rikosilmoitus internetissä
|
Internetissä voi tehdä rikosilmoituksen. Internetissä on lomake rikosilmoitusta varten. Sen voi tehdä, jos rikos on vähäinen. Jos ilmoitus on väärä, tekijä voi saada rangaistuksen. Ilmoituksen voi esimerkiksi tehdä, jos joku varastaa eli anastaa omaisuutta tai tekee vahinkoa omaisuudelle. Internetissä voi tehdä ilmoituksen esimerkiksi |
|
Rikoksesta epäilty
|
Poliisi tekee esitutkinnan, jos se epäilee, että on tapahtunut rikos. Poliisi ilmoittaa ennen kuulustelua, mistä rikoksesta se henkilöä epäilee. Poliisi myös kertoo, mitkä oikeudet epäilyllä on käyttää avustajaa esitutkinnassa ja milloin hänelle voidaan määrätä julkinen puolustaja. |
Poliisin täytyy aina kohdella esitutkinnassa epäiltyä ihmistä hyvin. Poliisi ei saa ajatella, että ihminen on syyllinen rikokseen, koska tutkinta on kesken. Hänelle ei saa tapahtua vahinkoa esitutkimuksen aikana. Hänellä on myös oikeus tietää kaikki asiat, jotka poliisi esitutkinnassa selvittää. Poliisin täytyy selvittää kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat esitutkintaan ja kuulusteluun.
|
Alaikäinen epäilty
Alle 18-vuotias on esitutkinnassa lapsi. Poliisin täytyy huolehtia, että lapselle ei tapahdu esitutkinnassa vahinkoa esimerkiksi koulussa tai työpaikalla.
|
Lapsella
täytyy aina olla kuulustelussa mukana todistaja. Poliisi voi myös kysyä
esimerkiksi lääkäriltä neuvoa, kun rikoksesta epäilty on lapsi.
|
Jos poliisi
kuulustelee alle 15-vuotiasta lasta, mukana voi olla esimerkiksi vanhemmat
tai joku muu ihminen, joka huolehtii lapsesta. Jos poliisilla on kiire
selvittää rikos, se voi kuulustella lasta heti. Poliisin täytyy heti
kuulustelun jälkeen ilmoittaa kuulustelusta lapsen vanhemmille tai muille,
jotka huolehtivat lapsesta.
|
Päihtynyt tai häiriintynyt epäilty
Päihtynyt on henkilö, joka on esimerkiksi humalassa. Häiriintynyt on henkilö, jolla on psyykkisiä ongelmia. Poliisi voi kuulustella päihtynyttä ja häiriintynyttä henkilöä, jos poliisilla on kiire selvittää rikos. Kuulusteltavalla henkilöllä on oikeus myöhemmin lukea ja tarkastaa poliisin pöytäkirja kuulustelusta.
|
Poliisi voi myös kysyä neuvoa esimerkiksi lääkäriltä, kun se kuulustelee päihtynyttä ja häiriintynyttä henkilöä.
|
Kuulustelu
Poliisin täytyy kuulustella ihmisiä rauhallisesti ja asiallisesti. Poliisi ei voi esimerkiksi pakottaa ihmisiä puhumaan tai tunnustamaan.
|
Jos poliisi kuulustelee esimerkiksi maahanmuuttajaa, joka ei osaa suomen kieltä, mukana täytyy olla tulkki.
|
Normaalisti kuulustelu on kello 6.00 – 21.00 välisenä aikana. Kuulusteltavan täytyy saada syödä ja levätä säännöllisesti.
|
Jos poliisi kuulustelee esimerkiksi asianomistajaa, kuulustelu voi kestää enintään 6 tuntia. Poliisi voi kuulustella rikoksesta epäiltyä enintään 12 tuntia kerrallaan. Erityistapauksessa kuulustelu voi kestää 24 tuntia. Sen jälkeen kuulusteltava ihminen on vapaa tai poliisi täytyy pidättää hänet. Tämän jälkeen hänet täytyy päästää pois kolmen päivän kuluttua, jos poliisi ei vangitse häntä. Tuomioistuin voi päättää, saako poliisi vangita epäillyn ihmisen. Tuomioistuin voi myös päättää, saako poliisi esimerkiksi tehdä kotietsinnän tai kuunnella puhelinta.
|
Kuulusteltavalla ihmisellä on oikeus lukea ja tarkastaa poliisin pöytäkirja kuulustelusta. Jos poliisi äänittää tai videoi kuulustelun, kuulusteltavalla ihmisellä on oikeus tarkastaa ne. Tämän jälkeen pöytäkirja täytyy allekirjoittaa.
|
Poliisilla on oikeus pyytää kuulusteluun kaikkia ihmisiä, jotka tietävät jotakin rikoksesta. Poliisi voi myös pyytää, että kukaan ei lähde pois rikospaikalta. |
Tuntomerkit
Poliisi saa ottaa rikoksesta epäillystä henkilöstä sormen-, käden- ja jalanjäljet, käsiala- ja ääninäytteen, valokuvan sekä muut tuntomerkit. Jos poliisilla on rikoksesta epäillyn ihmisen DNA-tiedot, ne voi rekisteröidä, jos rangaistus rikoksesta on vähintään yksi vuosi vankeutta.
|
Vahingonkorvaus
Rikoksen uhri voi vaatia korvausta rikoksen tekijältä tai valtiolta. Jos rikos on tuomioistuimessa, rikoksen uhrin täytyy vaatia siellä korvausta rikoksen tekijältä. Korvausta voi hakea Valtiokonttorilta kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. Hakemuslomakkeen saa poliisilta.
|
Sanasto:
|
|