Esitutkinnassa poliisi selvittää, mitä on tapahtunut. Poliisi selvittää, kuka on rikoksesta epäilty ja kuka on rikoksen uhri ja mitä vahinkoa on tapahtunut.

Monet rikokset ovat sellaisia, että poliisi ei tutki ja syyttäjä ei syytä, jos rikoksen uhri ei sitä halua. Tällainen rikos voi olla esimerkiksi kunnianloukkaus tai kotirauhan rikkominen.

Suurin osa rikoksista on sellaisia, että poliisi tutkii ja syyttäjä syyttää, vaikka rikoksen uhri ei sitä halua. Tällainen rikos voi olla esimerkiksi perheväkivalta.

Poliisi voi kuulustella rikoksen uhria, kun se selvittää, mitä on tapahtunut. Poliisi selvittää rikoksen uhrin vahingot. Rikoksen uhrilla voi esitutkinnassa ja kuulustelussa olla avustaja.

Seksuaalirikos ja perheväkivaltarikos ovat sellaisia rikoksia, joissa uhria voi auttaa oikeudenkäyntiavustaja tai muu tukihenkilö.

Kuulustelun alussa poliisi kertoo, että rikoksen uhrin täytyy puhua totta. Jos hän ei puhu totta, se on myös rikos.

Rikosilmoituksessa täytyy kertoa esimerkiksi seuraavat asiat:

• mitä on tapahtunut ja millä tavalla
• tarkka aika ja paikka
• tekijän tuntomerkit (ikä, pituus, pukeutuminen jne.)
• jos tekijällä on auto, niin auton tuntomerkit
• muut tiedot tekijästä, esimerkiksi, onko tekijä humalassa jne.

Internetissä voi tehdä rikosilmoituksen. Internetissä on lomake rikosilmoitusta varten. Sen voi tehdä, jos rikos on vähäinen. Ilmoituksen voi esimerkiksi tehdä, jos joku varastaa eli anastaa omaisuutta tai tekee vahinkoa omaisuudelle.  Internetissä voi tehdä ilmoituksen esimerkiksi

• anastetusta omaisuudesta (esimerkiksi auto)

• vahingonteosta

• vahingonteosta yrityksille

• anastetusta tai kadonneesta ampuma-aseesta

• anastetusta tai kadonneesta poliisiviranomaisen myöntämästä asiakirjasta (esimerkiksi passi tai ajokortti)

Poliisi tekee esitutkinnan, jos se epäilee, että on tapahtunut rikos. Poliisi ilmoittaa ennen kuulustelua, mistä rikoksesta se henkilöä epäilee. Poliisi myös kertoo, voiko epäilyllä olla avustaja mukana esitutkinnassa ja milloin hän voi saada julkisen puolustajan.

Alle 18-vuotias on esitutkinnassa lapsi. Poliisin täytyy huolehtia, että lapselle ei tapahdu esitutkinnassa vahinkoa esimerkiksi koulussa tai työpaikalla.

Lapsella täytyy olla kuulustelussa mukana todistaja. Poliisi voi myös pyytää apua esimerkiksi lääkäriltä, kun rikoksesta epäilty on lapsi.

Päihtynyt on henkilö, joka on esimerkiksi humalassa. Häiriintynyt on henkilö, jolla on psyykkisiä ongelmia. Poliisi voi kuulustella päihtynyttä ja häiriintynyttä henkilöä, jos poliisilla on kiire selvittää rikos. Kuulusteltavalla henkilöllä on oikeus myöhemmin lukea ja tarkastaa poliisin pöytäkirja kuulustelusta.

Poliisi voi myös kysyä neuvoa esimerkiksi lääkäriltä, kun se kuulustelee päihtynyttä ja häiriintynyttä henkilöä.

Poliisin täytyy kuulustella ihmisiä rauhallisesti ja asiallisesti. Poliisi ei voi esimerkiksi pakottaa ihmisiä puhumaan.

Jos poliisi kuulustelee esimerkiksi maahanmuuttajaa, joka ei osaa suomen kieltä, mukana täytyy olla tulkki.

Normaalisti kuulustelu on kello 6.00 – 21.00 välisenä aikana. Kuulusteltavan täytyy saada syödä ja levätä säännöllisesti.

Jos poliisi kuulustelee esimerkiksi rikoksen uhria, kuulustelu voi kestää enintään 6 tuntia. Poliisi voi kuulustella rikoksesta epäiltyä enintään 12 tuntia päivässä. Erityistapauksessa kuulustelu voi kestää 24 tuntia. Sen jälkeen kuulusteltava ihminen on vapaa tai poliisi täytyy pidättää hänet. Tämän jälkeen hänet täytyy päästää pois kolmen päivän kuluttua, jos poliisi ei vangitse häntä. Tuomioistuin voi päättää, saako poliisi vangita epäillyn ihmisen. Tuomioistuin voi myös päättää, saako poliisi esimerkiksi tehdä kotietsinnän tai kuunnella puhelinta.

Kuulusteltavalla ihmisellä on oikeus lukea ja tarkastaa poliisin pöytäkirja kuulustelusta. Jos poliisi äänittää tai videoi kuulustelun, kuulusteltavalla ihmisellä on oikeus tarkastaa ne. Tämän jälkeen pöytäkirja täytyy allekirjoittaa.

Poliisilla on oikeus pyytää kuulusteluun kaikkia ihmisiä, jotka tietävät jotakin rikoksesta. Poliisi voi myös pyytää, että kukaan ei lähde pois rikospaikalta.

Poliisi saa ottaa rikoksesta epäillystä henkilöstä sormen-, käden- ja jalanjäljet, käsiala- ja ääninäytteen, valokuvan sekä muut tuntomerkit. Jos poliisilla on rikoksesta epäillyn ihmisen DNA-tiedot, ne voi rekisteröidä, jos rikoksesta voi saada vähintään yksi vuosi vankeutta.

1. rikos (laiton teko; tehdä jotakin lakia vastaan)
2. tutkinta, tutkimus
3. ottaa vastaan, vastaanottaa
4. verkkolomake (kaavake eli lomake internetissä)
5. esitutkinta (ensimmäinen tutkimus, jonka jälkeen voi tulla oikeudenkäynti)
6. selvittää, ottaa selville (etsiä tietoa esimerkiksi rikoksesta)
7. epäilty (ajatella, että joku on tehnyt rikoksen)
8. uhri (ihminen, jolle tapahtuu jotakin pahaa, esimerkiksi rikoksen uhri)

9. vahinko, haitta, menetys (kun ihmiselle tapahtuu jotakin pahaa, tapahtuu vahinkoa)
10. kuulustella (poliisi kysyy ihmiseltä, mitä on tapahtunut)
11. syyttäjä (viranomainen, joka vie rikosasiaa eteenpäin oikeudessa)
12. epäillä (luulla jotakin negatiivista jostakin ihmisestä)
13. yksinkertainen <-> monimutkainen
14. myymälävarkaus (ihminen ottaa kaupasta tavaraa eikä maksa sitä)
15. lievä, vähäinen, pieni (lievä pahoinpitely <-> törkeä pahoinpitely)
16. pahoinpitely (esimerkiksi, kun ihminen lyö)
17. liikenne (ihmiset, autot jne. liikkuvat esimerkiksi kadulla)
18. vaarantaminen (tehdä jotakin, joka on vaarallista toisille ihmisille)
19. tutkia, tehdä tutkimus
20. syyttää (sanoa, että joku on tehnyt rikoksen tai muuta pahaa)
21. kunnianloukkaus, herjaus (ihminen sanoo pahasti toisesta ihmisestä)
22. rikkoa, hajottaa
23. väkivalta (aggressiivinen ja fyysinen teko toiselle ihmiselle; perheväkivalta, kun esimerkiksi mies lyö vaimoa)
24. päättää, tehdä päätös
25. avustaja (ihminen, joka auttaa esimerkiksi kuulustelussa)
26. oikeudenkäyntiavustaja (ihminen, joka auttaa, kun rikosasia on oikeudessa)
27. tukihenkilö (ihminen, joka auttaa ongelmissa)
28. ilmoitus, tiedonanto
29. tuntomerkki (ihminen voidaan tuntea jostakin, esimerkiksi siniset silmät ja musta tukka)

30. ikä (se, kuinka vanha esimerkiksi ihminen on; 30 vuotta vanha = ikä 30 vuotta)
31. pituus (kuinka pitkä on; 160 cm pitkä = pituus 160 cm)
32. pukeutua (panna päälle vaatteet)
33. vähäinen, pieni
34. anastaa, varastaa
35. omaisuus (raha, tavara jne., joka ihmisellä on)
36. julkinen, yleinen
37. puolustaja (ihminen, joka puolustaa ihmistä) <-> syyttäjä
38. käyttäytyä (tapa, jolla ihminen toimii)
39. syyllinen <-> syytön
40. kesken (asia ei ole loppu)
41. huolehtia, pitää huolta (katsoa, että asiat menevät hyvin)
42. todistaja (ihminen, joka näkee, kun rikos tapahtuu)
43. päihtynyt (ihminen, joka on humalassa tai käyttää huumeita tai lääkkeitä väärin)
44. häiriintynyt (ihminen, jolla on psyykkisiä ongelmia)
45. tarkastaa (katsoa, ovatko asiat oikein)
46. rauhallinen, levollinen <-> rauhaton
47. asiallinen, objektiivinen
48. pakottaa (panna ihminen tekemään jotakin väkisin)
49. levätä, olla levolla, maata, nukkua, rentoutua
50. säännöllinen, tasainen, systemaattinen <-> epäsäännöllinen
51. enintään, maksimissaan <-> vähintään
52. erityistapaus, erityinen tapaus
53. pidättää (kun poliisi ottaa ihmisen esimerkiksi putkaan vähäksi aikaa)
54. vangita (poliisi ottaa ihmisen kiinni, koska oikeus määrää hänelle rangaistuksen)
55. tuomioistuin (valtion organisaatio, jossa viranomaiset antavat rangaistukset rikoksesta)
56. kotietsintä (poliisi menee kotiin ja etsii jotakin)
57. äänittää, nauhoittaa
58. allekirjoittaa, signeerata
59. käsiala (tyyli, kun ihminen kirjoittaa)
60. ääninäyte (kun poliisi nauhoittaa ihmisen puhetta)
61. vankeus (kun ihminen tekee rikoksen ja joutuu vankilaan; rangaistus rikoksesta)
62. vahingonkorvaus (maksu rikoksen uhrille)