TYÖEHTOSOPIMUS JA TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT
Ammattiliittoja: |
Työntekijöillä ja työnantajilla on omat
työmarkkinajärjestöt. Työmarkkinajärjestöt tekevät eri alojen
työehtosopimukset. Eri ammattialat tekevät usein yhden ison sopimuksen,
jonka nimi on tulopoliittinen sopimus eli TUPO. Tupo-neuvottelussa
on mukana myös maan hallitus. Työmarkkinajärjestöt sopivat
TUPO:ssa työasioiden lisäksi esimerkiksi veroista ja sosiaaliturvasta.
Suomessa noin 80 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Ammattiliittoja on noin sata. Ammattiliitot kuuluvat työntekijöiden keskusjärjestöihin. Työnantajista suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon. Niitä on monta kymmentä. Työnantajaliitot kuuluvat työnantajien keskusjärjestöihin. Sotien aikana Suomi päätti, että täällä täytyy olla länsimainen vapaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä. Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat ensimmäiset työehtosopimukset vuonna 1945. |
Metallityöväen Liitto ry |
|
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry |
|
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry |
Työntekijöiden järjestöt
Ammattiliitto ja keskusjärjestö
Suomessa työntekijät kuuluvat yleensä oman alan ammattiliittoon. Ammattiliitto on valtakunnallinen. Ammattiliitot kuuluvat keskusjärjestöihin. Suuria keskusjärjestöjä on esimerkiksi SAK, STTK ja AKAVA. Keskusjärjestöt tekevät sopimuksia työnantajajärjestöjen kanssa palkasta ja sosiaaliturvasta. Palkan täytyy olla sama työntekijöille, jotka tekevät samaa työtä. Jos kuulut ammattiliittoon, kuulut myös työttömyyskassaan. Se tarkoittaa, että jos olet työtön, voit saada työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäiväraha on isompi, koska työttömyyskassa laskee palkan mukaan työttömyyspäivärahan. Rahan nimi on ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha. Joskus työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt eivät ole
samaa mieltä työehtosopimuksesta. Jos ongelmia neuvottelussa on paljon,
voi tulla lakko. Jos työntekijä kuuluu ammattiliittoon, hän saa
lakon aikana rahaa ammattiliitosta. Työntekijät, jotka kuuluvat
ammattiliittoon, maksavat liitolle rahaa 1-1, 5 % palkasta. Rahan nimi on ammattiliiton
jäsenmaksu. |
|
Suomen
Ammattiliittojen Keskusjärjestö |
|
Toimihenkilökeskusjärjestö |
|
AKAVA on pitkälle koulutettujen palkansaajien ammatillinen keskusjärjestö. |
Ammattiyhdistys
Kaikilla paikkakunnilla on eri alojen ammattiyhdistyksiä. Ne auttavat ja neuvovat työntekijöitä, jos heillä on ongelmia, esimerkiksi työsopimusasioissa. Voit esimerkiksi kysyä, millaiset palkat, työajat, lomat jne. ammatissa on. Ammattiyhdistys valitsee työpaikalle aina luottamusmiehen. Luottamusmies on työpaikan työntekijä, joka tietää esimerkiksi työlait ja työehtosopimukset. Jos sinulla on työpaikalla ongelmia, luottamusmies auttaa sinua, jos kuulut ammattiliittoon. Ongelmia voi tulla esimerkiksi ylitöistä, palkasta, lomarahasta jne. Jos työpaikka on iso ja siellä on paljon työntekijöitä, luottamusmiehiä voi olla monta. Silloin yksi luottamusmies on pääluottamusmies. |
|
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto |
|
Työnantajien järjestöt
|
Työnantaja on henkilö tai yritys, joka ottaa
työhön työntekijöitä. Myös työnantajilla on omat eri ammattialojen
liitot. Liittoja on monta kymmentä. Ne kuuluvat työnantajien
keskusjärjestöihin. Työnantajien keskusjärjestöjä on esimerkiksi
elinkeinoelämän keskusliitto
EK, kunnan työnantajien
KT
ja valtion
työnantajien
VTML. |
Kunnallinen työmarkkinalaitos |
Elinkeinoelämän keskusliitto |
Valtion työmarkkinalaitos |
Työehtosopimus
Työmarkkinajärjestöt tekevät sopimuksia. Maan hallitus
voi myös olla mukana, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja
tekevät sopimuksia.
Ensin työntekijöiden keskusjärjestöt sopivat, millaisia palkankorotuksia he haluavat. Työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt aloittavat neuvottelut sopimuksesta. Sopimuksen nimi on yleissopimus. Työnantaja- ja työntekijäliittojen täytyy tehdä, niin kuin yleissopimuksessa lukee. Tämä jälkeen eri ammattialojen työntekijä- ja työnantajaliitot
aloittavat omat neuvottelut eri ammattialojen sopimuksista. Tällä
tavalla syntyy eri alojen työehtosopimus eli TES 1-3 vuodeksi.
Työehtosopimuksia on noin 200. Kaikkien työntekijöiden on hyvä
tietää pääasiat oman ammattialan sopimuksesta. |
Valtakunnansovittelija
|
Valtiolla on oma valtakunnansovittelija. Hänen
tehtävänsä on auttaa, jos neuvotteluissa on ongelmia. Jos
työnantajaliitto ja työntekijäliitto eivät ole samaa mieltä
sopimuksesta, voi työntekijäliitto antaa varoituksen lakosta.
Valtakunnansovittelijan työ on auttaa liittoja neuvotteluissa. Jos lakko
alkaa, valtakunnansovittelija johtaa neuvotteluja, jotta lakko
loppuu.
Tietoa ammattiliitoista: http://www.norden.org/fi/haloo-pohjola/suomi/tyoeskentely-suomessa/ammattiliitot-suomessa Työsuhdetietoa: http://www.tral.fi/palvelut-ja-edut/oikeudelliset-palvelut/tyosuhdeneuvonta/ |
Valtakunnansovittelija |
Sanasto:
|
|