TYÖEHTOSOPIMUS JA TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT

Ammattiliittoja:

Työntekijöillä ja työnantajilla on omat työmarkkinajärjestöt. Työmarkkinajärjestöt tekevät eri alojen työehtosopimukset. Eri ammattialat tekevät usein yhden ison sopimuksen, jonka nimi on tulopoliittinen sopimus eli TUPO. Tupo-neuvottelussa on mukana myös maan hallitus. Työmarkkinajärjestöt sopivat TUPO:ssa työasioiden lisäksi esimerkiksi veroista ja sosiaaliturvasta.

Suomessa noin 80 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Ammattiliittoja on noin sata. Ammattiliitot kuuluvat työntekijöiden keskusjärjestöihin.

Työnantajista suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon. Niitä on monta kymmentä. Työnantajaliitot kuuluvat työnantajien keskusjärjestöihin

Sotien aikana Suomi päätti, että täällä täytyy olla länsimainen vapaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä. Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat ensimmäiset työehtosopimukset vuonna 1945.

Metallityöväen Liitto ry
 

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
 

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Työntekijöiden järjestöt

Ammattiliitto ja keskusjärjestö

Suomessa työntekijät kuuluvat yleensä oman alan ammattiliittoon. Ammattiliitto on valtakunnallinen. Ammattiliitot kuuluvat keskusjärjestöihin. Suuria keskusjärjestöjä on esimerkiksi SAK, STTK ja AKAVA. Keskusjärjestöt tekevät sopimuksia työnantajajärjestöjen kanssa palkasta ja sosiaaliturvasta. Palkan täytyy olla sama työntekijöille, jotka tekevät samaa työtä.

Jos kuulut ammattiliittoon, kuulut myös työttömyyskassaan. Se tarkoittaa, että jos olet työtön, voit saada työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäiväraha on isompi, koska työttömyyskassa laskee palkan mukaan työttömyyspäivärahan. Rahan nimi on ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha.

Joskus työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt eivät ole samaa mieltä työehtosopimuksesta. Jos ongelmia neuvottelussa on paljon, voi tulla lakko. Jos työntekijä kuuluu ammattiliittoon, hän saa lakon aikana rahaa ammattiliitosta. Työntekijät, jotka kuuluvat ammattiliittoon, maksavat liitolle rahaa 1-1, 5 % palkasta. Rahan nimi on ammattiliiton jäsenmaksu.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
 

Toimihenkilökeskusjärjestö
 

AKAVA on pitkälle koulutettujen palkansaajien ammatillinen keskusjärjestö.

Ammattiyhdistys

Kaikilla paikkakunnilla on eri alojen ammattiyhdistyksiä. Ne auttavat ja neuvovat työntekijöitä, jos heillä on ongelmia, esimerkiksi työsopimusasioissa. Voit esimerkiksi kysyä, millaiset palkat, työajat, lomat jne. ammatissa on.

Ammattiyhdistys valitsee työpaikalle aina luottamusmiehen. Luottamusmies on työpaikan työntekijä, joka tietää esimerkiksi työlait ja työehtosopimukset. Jos sinulla on työpaikalla ongelmia, luottamusmies auttaa sinua, jos kuulut ammattiliittoon. Ongelmia voi tulla esimerkiksi ylitöistä, palkasta, lomarahasta jne. Jos työpaikka on iso ja siellä on paljon työntekijöitä, luottamusmiehiä voi olla monta. Silloin yksi luottamusmies on pääluottamusmies.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto

 

Työnantajien järjestöt

 

Työnantaja on henkilö tai yritys, joka ottaa työhön työntekijöitä. Myös työnantajilla on omat eri ammattialojen liitot. Liittoja on monta kymmentä. Ne kuuluvat työnantajien keskusjärjestöihin. Työnantajien keskusjärjestöjä on esimerkiksi elinkeinoelämän keskusliitto EK, kunnan työnantajien KT ja valtion työnantajien VTML.
 
 

Kunnallinen Työmarkkinalaitos - Kommunala Arbetsmarknadsverket

       Elinkeinoelämän keskusliitto EK       Pääsivulle

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Elinkeinoelämän keskusliitto

Valtion työmarkkinalaitos


Työehtosopimus

Työmarkkinajärjestöt tekevät sopimuksia. Maan hallitus voi myös olla mukana, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja tekevät sopimuksia.

Ensin työntekijöiden keskusjärjestöt sopivat, millaisia palkankorotuksia he haluavat. Työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt aloittavat neuvottelut sopimuksesta. Sopimuksen nimi on yleissopimus. Työnantaja- ja työntekijäliittojen täytyy tehdä, niin kuin yleissopimuksessa lukee.

Tämä jälkeen eri ammattialojen työntekijä- ja työnantajaliitot aloittavat omat neuvottelut eri ammattialojen sopimuksista. Tällä tavalla syntyy eri alojen työehtosopimus eli TES 1-3 vuodeksi. Työehtosopimuksia on noin 200. Kaikkien työntekijöiden on hyvä tietää pääasiat oman ammattialan sopimuksesta.


Valtakunnansovittelija

 

Valtiolla on oma valtakunnansovittelija. Hänen tehtävänsä on auttaa, jos neuvotteluissa on ongelmia. Jos työnantajaliitto ja työntekijäliitto eivät ole samaa mieltä sopimuksesta, voi työntekijäliitto antaa varoituksen lakosta. Valtakunnansovittelijan työ on auttaa liittoja neuvotteluissa. Jos lakko alkaa, valtakunnansovittelija johtaa neuvotteluja, jotta lakko loppuu.

Tietoa ammattiliitoista:
http://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/tyo-ja-yrittajyys/tyontekijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/ammattiliitot

http://www.norden.org/fi/haloo-pohjola/suomi/tyoeskentely-suomessa/ammattiliitot-suomessa

Työsuhdetietoa:
http://tyosuhdeneuvonta.fi/tyosuhdetietoa/

http://www.tral.fi/palvelut-ja-edut/oikeudelliset-palvelut/tyosuhdeneuvonta/

Valtakunnansovittelija
Minna Helle
vuodesta 2015

Sanasto:
  1. työehtosopimus, TES (työntekijöiden ammattiliittojen ja työnantajaliittojen sopimus esimerkiksi palkasta, työajasta jne.)
  2. järjestö, organisaatio
  3. työmarkkinajärjestöt (työnantajien ja työntekijöiden organisaatiot)
  4. TUPO, tulopoliittinen sopimus (eri työmarkkinajärjestöt tekevät yhdessä ison sopimuksen)
  5. neuvottelu, kokous
  6. sopia, tehdä sopimus
  7. vero (raha, jonka kaikki ihmiset maksavat valtiolle tuloista)
  8. sosiaaliturva (raha, jonka valtio maksaa, jos ihminen on esimerkiksi työtön)
  9. kuulua, olla mukana, olla jäsen
  10. ammattiliitto (tietyn ammatin työntekijöiden organisaatio, joka toimii koko maassa)
  11. työntekijä (ihminen, joka on työssä jossakin)
  12. keskusjärjestö (iso organisaatio, johon kuuluu useita ammattiliittoja)
  13. työnantaja (se, joka antaa työtä työntekijöille)
  14. työnantajaliitto (työnantajien jonkin ammattialan organisaatio)
  15. työnantajien keskusjärjestö (iso organisaatio, johon kuuluu monta työnantajaliittoa)
  16. päättää, tehdä päätös
  17. länsimainen (lännessä oleva)
  18. sopimus (yhteinen päätös)
  19. järjestelmä, systeemi
  20. neuvotella (puhua yhdessä asioista)
  21. yleensä, tavallisesti, normaalisti
  22. valtakunnallinen (koko maa on mukana) <-> paikallinen
  23. SAK (Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö)
  1. STTK (Toimihenkilöiden keskusjärjestö)
  2. AKAVA (Akateemisten yhteistyövaltuuskunta)
  3. työttömyyskassa (ammattiliittojen kassa, josta liitot maksavat työttömälle rahaa)
  4. työttömyyspäiväraha (raha, jonka työtön saa)
  5. ansio, palkka (raha, jonka saa työstä)
  6. ansioon suhteutettu päiväraha (raha, jonka kassa laskee palkasta ja maksaa työttömälle)
  7. lakko, työtaistelu (työntekijät eivät mene työhön)
  8. ammattiliiton jäsenmaksu (raha, jonka työntekijä maksaa ammattiliitolle)
  9. paikkakunta, asuinalue (paikka, jossa ihmiset asuvat)
  10. ammattiyhdistys (saman ammatin työntekijöiden paikallinen organisaatio)
  11. neuvoa, antaa neuvo tai ohje (sanoa, mitä täytyy tehdä)
  12. työsopimus (työntekijän ja työnantajan sopimus)
  13. luottamusmies (ihminen, joka auttaa työpaikalla ongelmissa)
  14. työlait (paljon lakeja työelämää varten)
  15. ylityö (ihminen tekee työtä normaalin työajan lisäksi)
  16. henkilö, ihminen
  17. yritys, firma
  18. TT (Teollisuuden työnantajain keskusliitto)
  19. KT (Kunnallinen työmarkkinalaitos)
  20. VTML (valtion työmarkkinalaitos)
  21. palkankorotus (lisäraha, kun palkka nousee)
  22. yleissopimus (yleinen sopimus kaikille)
  23. valtakunnansovittelija (ihminen, joka auttaa tekemään työehtosopimuksen)
  24. samaa mieltä <-> eri mieltä
  25. antaa varoitus, varoittaa
  26. johtaa, olla johtaja

Tehtävät