USKONNOT

Suomeen tuli uskonnonvapaus vuonna 1923. Uusi uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1.8.2003. Suomessa on suurin uskonto kristinusko. Ortodoksinen uskonto tuli Suomeen idästä 1100-luvulla ja luterilainen uskonto tuli Suomeen 1500-luvulla lännestä.
Suomessa on evankelis-luterilaisia ihmisiä n. 70 %. Tämä tarkoittaa, että he kuuluvat luterilaiseen kirkkoon. Luterilaiseen kirkossa on n. satoja seurakuntia. Ihminen kuuluu siihen seurakuntaan, jonka alueella hän asuu. Kun pieni lapsi saa nimen, on juhlan nimi ristiäiset. Samalla lapsi usein liittyy kirkkoon, jos vanhemmat haluavat. Yleensä lapsi liittyy samaan kirkkoon, missä äiti on. Jos isä ja äiti ovat eri mieltä asiasta, äiti saa sanoa, mihin kirkkoon lapsi liittyy.

on ihminen, joka uskoo Jumalaan. Ateisti ei usko Jumalaan. Vaikka suurin osa ihmisistä kuuluu kirkkoon, niin kaikille heille uskonto ei ole tärkeä asia. Usein ihmiset haluavat esimerkiksi mennä naimisiin kirkossa, mutta he eivät käy muuten usein kirkossa.
Kun ihmiset menevät kirkkoon, siellä puhuu pappi. Suomessa myös nainen voi olla pappi luterilaisessa kirkossa. Ensimmäisen kerran Suomessa oli naispappeja v. 1988.

Jos ihminen kuuluu evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon, hän maksaa kirkollisveroa. Kirkollisvero on noin 1,4 % tuloista.
Suomen luterilainen kirkko tekee paljon lähetystyötä eli kirkon työntekijät tekevät työtä eri maissa ja samalla kertovat luterilaisesta uskonnosta ihmisille. Lähetystyötä on kymmenissä maissa.
Ortodokseja on noin 1 % väestöstä. Itä-Suomessa on eniten ortodokseja. Itä-suomessa on myös kaksi luostaria: Valamon luostari miehille ja Lintulan luostari naisille. Valamon luostarin perustajat tulivat Suomeen Karjalasta. Vanha Valamo on vielä Venäjällä Karjalassa. Valamon luostarissa käy kesällä paljon turisteja. Valamossa käy vuodessa noin 150 000 ihmistä.
Kuva Valamon luostarista.

Suomessa on hyvin vähän ihmisiä, joiden uskonto on jokin muu kuin luterilaisuus. Suomessa on esimerkiksi islamilaisia, juutalaisia ja katolilaisia.

Ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon on noin 13 %.

Koulut järjestävät uskonnonopetusta lapsille. Jos lapsi kuuluu luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon, uskonnonopetus on pakollista. Ne lapset, jotka eivät kuulu kirkkoon tai kuuluvat johonkin muuhun uskontoon, opiskelevat koulussa omaa uskontoa tai elämänkatsomustietoa, joka sisältää esimerkiksi filosofian ja etiikan opetusta.

Uusi uskonnonvapauslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453

Lisää tietoa Suomen evankelilais-luterilaisesta kirkosta: 
http://www.evl.fi/

Lisää tietoa suomen ortodoksisesta kirkosta: 
http://www.ort.fi/

Lisää tietoa Suomessa toimivista muista uskonnollisista yhteisöistä:
http://www.uskonnot.fi/yhteisot/
Sanasto:
  1. uskonnonvapaus (jokainen saa vapaasti valita uskonnon)
  2. kuulua kirkkoon, olla kirkon jäsenseurakunta (eri alueilla on omat seurakunnat, johon ihminen kuuluu, jos hän on kirkon jäsen)
  3. seurakunta (eri alueilla on omat seurakunnat, johon ihminen kuuluu, jos hän on kirkon jäsen)
  4. ristiäiset, kaste (juhla, kun lapsi saa nimen)
  5. liittyä kirkkoon (tulla kirkon jäseneksi)
  6. uskovainen (ihminen, joka uskoo Jumalaan)
  7. ateisti (ei usko Jumalaan)
  8. pappi, pastori
  9. muuten, muulloin, muuna aikana
  10. kirkollisvero (jos kuuluu kirkkoon, täytyy maksaa kirkolle rahaa eli veroa tuloista)
  11. tulot, ansiot (raha, jonka kuukaudessa saa elämiseen)
  12. lähetystyö (kirkko tekee työtä jossakin maassa ja puhuu samalla uskonnosta)
  13. uskonnonopetus (koulussa uskonto on yksi oppiaine)
  14. olla pakollinen (on pakko tehdä jotakin, täytyy tehdä joitakin) <-> olla vapaaehtoinen
  15. elämänkatsomustieto (voi valita, jos ei halua uskonnonopetusta)

TEHTÄVÄT