VÄESTÖ

 

Suomi on kaksikielinen maa. Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa, että ihmiset voivat esimerkiksi opiskella suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Yli 89 % :n äidinkieli on suomi, 5,3 %:n ruotsi, vain noin 4 % puhuu jotakin muuta kieltä, esimerkiksi venäjää, englantia, saksaa vuonna 2014. Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan. Unkari ja viro ovat suomen kielen sukulaiskieliä. Monet suomalaiset puhuvat myös erilaisia murteita, esimerkiksi Savon murretta, Hämeen murretta jne.

Lisätietoa murteista sekä ääninäytteitä tästä linkistä.
 

Sanasto:

  1. kaksikielinen ( ihminen, joka osaa puhua 2 kieltä hyvin)
  2. virallinen (laki määrää jotakin, lakisääteinen)
  3. äidinkieli (kieli, jonka lapsi oppii puhumaan)
  4. saamen kieli (Lapissa lappalaisten eli saamelaisten kieli)
  5. sukulaiskieli, sukukieli (kielet, jotka ovat sukua toisilleen)
  6. murre (kieli, joka on erilainen kuin kirjakieli; maan eri osissa ihmiset puhuvat eri tavalla)

Suomalainen perhe

Suomalaisista perheistä alle puolet on ydinperheitä. Äiti, isä ja lapset ovat ydinperhe. Suomalaisissa perheissä on nykyisin keskimäärin 1,8 lasta. Suomessa voi mennä naimisiin, kun täyttää 18 vuotta. Sukunimi voi olla oma sukunimi tai aviopuolison sukunimi tai molemmat nimet eli kaksoisnimi. Molemmat aviopuolisot voivat myös säilyttää oman sukunimensä. Kun lapsi syntyy, hän saa isän ja äidin yhteisen tai jommankumman sukunimen. Jos isä ja äiti ovat eri mieltä lapsen etu- tai sukunimestä, äiti saa päättää lapsen nimen. Etunimiä voi olla korkeintaan kolme. Tytölle ei saa antaa pojan nimeä eikä pojalle tytön nimeä. Nimi ei saa olla loukkaava tai sopimaton (ruma).

 
Avioliitossa mies ja nainen ovat tasa-arvoisia. Se tarkoittaa, että molemmilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Kumpikin huolehtii lapsista, kotitöistä ja perheen elatuksesta. Alle 50% ihmisistä menee naimisiin kirkossa (pitää olla kirkon jäsen), loput menevät naimisiin yleensä maistraatissa eli heillä on siviiliavioliitto. Suomalainen nainen menee naimisiin keskimäärin 29-vuotiaana, suomalainen mies 31-vuotiaana. Ensimmäinen lapsi syntyy, kun nainen on keskimäärin 29-vuotias.

 
Kaikki ihmiset eivät halua mennä naimisiin, vaikka he haluavat asua yhdessä. Silloin he voivat asua avoliitossa. Monet nuoret asuvat avoliitossa ennen kuin menevät naimisiin. Jos avoliitossa syntyy lapsia, niiden huoltaja on äiti. Isästä tulee huoltaja vasta kun hän tunnustaa isyytensä (virallinen, kirjallinen todistus, että on lapsen isä). Kaikista perheistä avoliittoja Suomessa on noin 18 %, avioliittoja on noin 70 % ja yksinhuoltajaperheitä on noin 14 % .

 
Suomessa on myös paljon yksinhuoltajaperheitä, kun perheessä on vain äiti tai isä ja lapset. Yksinhuoltajaperheitä, joissa on äiti ja lapsi on noin 12 % ja isä ja lapsi on noin 2 %. Suomessa on myös uusperheitä, joissa on avioparin yhteiset lapset ja lisäksi toisen lapset aikaisemmasta avioliitosta.

 
Suomessa on paljon avioeroja. Nykyään joka 3. avioliitto Suomessa päättyy eroon. Avioero on Suomessa helppo ottaa. Eron voi ottaa toinen aviopuoliso tai molemmat yhdessä. Avioeron syytä ei tarvitse kertoa. Kun aviopuoliso täyttää avioerohakemuksen, niin 1/2 vuoden kuluttua he saavat eron. Jos he asuvat 2 vuotta eri asunnoissa, he saavat avioeron heti. Omaisuus menee tasan aviopuolisoiden kesken eli toinen saa ½ ja toinen ½. Jos aviopuolisoilla on avioehto, niin molemmat saavat pitää oman omaisuutensa itse. Vain yhteinen omaisuus menee puoliksi.
Nykyään, varsinkin Etelä-Suomen kaupungeissa yhä suurempi osa suomalaisista asuu ja elää yksin. Puhekielessä sanotaan, että henkilö on sinkku. Sinkut voivat joskus seurustella eli heillä on tyttö- tai poikaystävä, mutta he eivät asu yhdessä eikä heillä ole lapsia.

Lisätietoja perheistä ja lapsimääristä tästä linkistä.
 
Sanasto:
  1. ydinperhe (äiti, isä ja lapset)
  2. korkeintaan, enintään
  3. tasa-arvo, yhdenvertaisuus (ihmisillä on samat oikeudet)
  4. oikeus-oikeudet (laki sanoo, että saa tehdä jotakin)
  5. velvollisuus-velvollisuudet (laki sanoo, että täytyy tehdä jotakin)
  6. elatus, toimeentulo (esimerkiksi ruoka, vaatteet ym. mitä elämässä tarvitset)
  7. maistraatti (kaupungin virasto)
  8. siviiliavioliitto, siviilivihkiminen (tuomari vahvistaa avioliiton)
  9. avoliitto (mies ja nainen asuvat yhdessä, mutta eivät ole naimisissa)
  10. tunnustaa, myöntää, sanoa oikeaksi
  1. isyys (olla isä)
  2. yksinhuoltajaperhe (lapsiperhe, jossa huoltajana on vain äiti tai isä)
  3. uusperhe (äidillä tai isällä lapsia aikaisemmasta liitosta)
  4. avioero (kun mies ja vaimo eroavat)
  5. hakemus (asiapaperi, kun ihminen hakee jotakin)
  6. omaisuus, varallisuus (kaikki, mikä on omaa, esimerkiksi rahat ja tavarat)
  7. mennä tasan, mennä puoliksi
  8. avioehto (sopimus, että omaisuus ennen avioliittoa on oma eli ei mene puoliksi avioerossa)
  9. sinkku (ihminen, joka elää yksin)
  10. seurustella (olla yhdessä, vaikka ei asuta yhdessä)

Suomalaisten ikärakenne

Suomessa asukasluku kasvaa hitaasti. Suomessa on koko ajan vähemmän lapsia ja enemmän vanhoja ihmisiä, jotka ovat eläkkeellä. Suomalainen nainen elää noin 83 vuotta ja mies 77 vuotta.

Suomessa on vuonna 2020 jo noin 23 % eläkeläisiä ja vain 17 % lapsia. Tämä tarkoittaa, että eläkeläisten määrä koko ajan kasvaa ja työikäisten määrä vähenee. Silloin 2 ihmistä, jotka ovat työssä, maksavat 3 ihmisen sosiaaliturvaa. Työttömyys vähenee, koska työpaikkoja tulee paljon lisää. Silloin maahanmuuttajienkin on helpompi saada työtä.

Suomessa naiset käyvät työssä melkein yhtä paljon kuin miehet. Noin 70 % työikäisistä naisista käy työssä.

0 - 14 v.
16,9 %

15 - 64 v.
yli 66 %

yli 65 v.
16,4 %

Linkki väestörakenteeseen

Linkki työmarkkinatilastoon

 

Sanasto:
  1. eläke (raha, jonka vanha ihminen saa, kun ei enää ole työssä)
  2. työikäinen (16-65-vuotias)
  3. sosiaaliturva (raha, jonka KELA maksaa, kun olet esimerkiksi ilman työtä, sairas, opiskelet jne.)
  4. työttömyys (työn puute, ei ole työtä työikäisille ihmisille)

Tehtävät