VÄHEMMISTÖT
Vähemmistö on joukko ihmisiä, joita on vähemmän kuin suomalaisia ja jotka asuvat Suomessa. Esimerkiksi suomenruotsalaiset, romaanit, saamelaiset jne. ovat vähemmistöjä Suomessa. Suomalaiset ovat taas Suomessa enemmistö.
Linkki Kansalaisen käsikirjaan, josta löytyy mm. tietoa kansalaisena
Suomessa, perheistä, maahanmuuttajista:
http://www.suomi.fi/suomi/
Monikulttuurisuusaineisto ja kouluttajarekisteri
http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/palvelut/Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset puhuvat ruotsin kieltä. Heitä on noin 300 000 eli alle 6 % ja suurin osa asuu Länsi-Suomessa. Esimerkiksi Kristiinankaupungissa ja Pietarsaaressa on enemmistö ruotsinkielisiä. Heillä on omat ruotsinkieliset koulut. Esimerkiksi Turussa on myös ruotsinkielinen yliopisto. Ahvenanmaa on saari Suomen ja Ruotsin välissä ja se on kokonaan ruotsinkielinen alue. Tietoa maahanmuuttajista ja vähemmistöryhmistä Suomessa. |
Saamelaiset
![]() |
Saamelaiset asuvat Pohjois-Suomessa, Lapissa.
Saamelaiset (lappalaiset) ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Se
tarkoittaa, että saamelaiset tulivat Suomeen aikaisemmin kuin suomalaiset
ja heillä on oma vahva kulttuuri. Suomen valtio tunnusti
saamelaiset alkuperäiskansaksi vasta vuonna 1995. Nyt he voivat opiskella
saamen kielellä peruskoulussa ja lukiossa. Ensimmäisen kerran
saamelaiset pystyivät saamen kielellä kirjoittamaan ylioppilaaksi
vuonna 2001. Saamelaisilla on myös oma saamelaisvaltuuskunta, joka
yrittää parantaa saamelaisten elämää Lapissa. Saamelaisia on
Suomessa noin 6 000 - 7 000, Norjassa 20 000, Ruotsissa 17 000,
Venäjällä 2 000.
Saamelaiset hoitavat poroja, kalastavat ja metsästävät eli poronhoito, kalastus ja metsästys on saamelaisten elinkeino. Saamelaisille tärkeä elinkeino on myös matkailu. Saamelaisilla on myös oma lippu, jonka värit ovat vihreä, keltainen, punainen ja sininen. Se on heimolippu ja saamelaiset käyttävät sitä omina liputuspäivinään, esim. kun on saamelaisten oma kansallispäivä 6.2. Lisää tietoa saamelaisista. Tietoa saamen kielistä.
|
![]() |
Romaanit
![]() |
Romanit ovat myös vähemmistö Suomessa ( puhekielessä
usein myös mustalainen, tumma). Heitä on noin 6000 - 10 000. Heillä on
oma kulttuuri, josta näkyvin osa on naisten perinteinen asu. Romaneille
suku ja vanhempien ihmisten kunnioittaminen on tärkeää. Romanit
eivät voi opiskella romanin kielellä koulussa, mutta he voivat opiskella
omaa kieltä ja kulttuuria. Heillä on esimerkiksi oma aapinen
(ABC-kirja) ja oma sanakirja. Noin 1/2 Suomen romaneista asuu
Helsingissä. Paljon romaneja on muuttanut Suomesta Ruotsiin.
Romanimission kotisivut, tietoa romanien historiasta ja kulttuurista
sekä linkkilista: Lisää tietoa romanikielestä
tästä
linkistä. |
Maahanmuuttajat
![]() |
Viime vuosina Suomeen on muuttanut n. 30 000 ihmistä ja Suomesta muutti pois 13 411 eli Suomeen tulee tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin täältä lähtee pois. Vuonna 2015 Suomeen on tullut kuitenkin yli 30 000 turvapaikanhakijaa pelkästään, suurin osa Irakista ja Afganistanista. Maahanmuuttajat voivat olla siirtolaisia, paluumuuttajia tai pakolaisia. Suurimmat ryhmät tulevat Venäjältä, Virosta, Ruotsista ja Somaliasta. Vuonna 2014 Suomessa asui noin 200 000 ulkomaalaista. Ulkomaalaisia on tällä hetkellä n. 4 % väestöstä. Se on paljon vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. |
Siirtolainen
Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa toiseen maahan työhön. Esimerkiksi Suomesta Ruotsiin muutti paljon ihmisiä 1970-luvulla, kun Suomessa oli vähän työtä ja Ruotsi tarvitsi työntekijöitä. Vuosina 1961-97 muutti Suomesta Ruotsiin yli 400 000 suomalaista.
Paluumuuttaja
Kun suomalainen asuu ulkomailla, hän on ulkosuomalainen. Kun ulkosuomalainen muuttaa Suomeen, hän on paluumuuttaja.
Paluumuuttaja on myös inkeriläinen eli inkerinsuomalainen, joka muuttaa Suomeen entisen Neuvostoliiton alueelta. Suomen laki sanoo, että Suomeen voi muuttaa sellainen ihminen, jolla vähintään toinen vanhemmista on suomalainen. Koko ajan inkeriläisiä muuttaa Suomeen lisää.
Pakolainen
Pakolainen on ihminen, joka pakenee omasta maasta, koska maa ei ole turvallinen. Vuosina 1973-2007 Suomeen tuli noin 29 500 pakolaista. Pakolainen voi olla joko kiintiöpakolainen tai turvapaikanhakija.
Kiintiöpakolainen
Maailmassa on noin 10 maata, jotka ottavat joka vuosi tietyn määrän pakolaisia esimerkiksi pakolaisleireiltä. Yleensä he ovat ihmisiä, jotka pakenevat sotaa. He ovat silloin kiintiöpakolaisia. Suomi on myös sellainen maa, joka ottaa joka vuosi tietyn määrän pakolaisia eli kiintiöpakolaisia. 2000- luvulla määrä on ollut 750 pakolaista, viime vuosina n. 1000 henkilöä. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset tulivat 1970-luvulla Suomeen Chilestä. Sen jälkeen tuli kiintiöpakolaisia Vietnamista. Viime vuosina suurin määrä kiintiöpakolaisista tuli Iranista, Irakista ja Syyriasta.
Turvapaikanhakija
Jos pakolainen tulee itse Suomeen ja pyytää turvapaikkaa, hän on turvapaikanhakija. Maassa ei ole turvallista elää esimerkiksi siksi, että maa ei hyväksy tiettyä uskontoa, rotua, kansallisuutta, tiettyä ryhmää tai mielipidettä. Esimerkiksi Somaliasta, entisestä Neuvostoliitosta tai Jugoslaviasta on tullut Suomeen paljon turvapaikanhakijoita. Vuonna 2015 eniten turvapaikanhakijoita on tullut Irakista, Afganistanista ja Syyriasta.
Jos maa ei anna turvapaikkaa, se voi antaa oleskeluluvan. Oleskelulupa tarkoittaa, että maahanmuuttaja saa asua Suomessa tietyn ajan. Kun aika loppuu, hänen täytyy lähteä pois tai hän voi yrittää hakea uuden oleskeluluvan.
Tilastokeskuksen tilastoja ulkomaalaisista, turvapaikanhakijoista ja päätöksistä.
Suomalaisen ja maahanmuuttajan avioliitto
Suomeen tulee myös paljon maahanmuuttajia siksi, että he menevät naimisiin suomalaisen kanssa. Esimerkiksi v. 2010 solmittiin n.2000 avioliittoa, jossa oli suomalainen nainen ja ulkomaalainen mies tai suomalainen mies ja ulkomaalainen nainen. Avioeroja tulee paljon. Avioeroja on silloin enemmän, kun suomalainen aviopuoliso on nainen.
Euroopan unionin kansalaiset
EU-maiden kansalaiset voivat tulla vapaasti Suomeen. He voivat olla Suomessa ja mennä työhön vapaasti, jos he ovat Suomessa alle 3 kuukautta. Sen jälkeen heidän täytyy rekisteröityä poliisille..
Sanasto:
|
|