Palaa takaisin

SNELLMANIN PÄIVÄ

12.5. Snellmanin päivä - suomalaisuuden päivä

 

Juhana Vilhelm Snellman (1806 – 1884)

Vuonna 1806 Suomi on osa Venäjää. Suomalaiset haluavat, että heillä on oma kieli, kulttuuri ja identiteetti. Snellman tekee paljon työtä suomalaisen identiteetin puolesta. Nykyisin me sanomme, että hän on Suomen kansallisfilosofi. Snellmanin päivä on myös suomalaisuuden päivä.

 

Snellman syntyy 12.5.1806 Tukholmassa, jossa hän elää 7 vuotta. Tämän jälkeen perhe muuttaa Suomeen. Isä harrastaa filosofiaa ja keskustelee poikansa kanssa filosofiasta. Tällä tavalla Snellman kiinnostuu lapsena filosofiasta.

 

Snellman opiskelee Turun yliopistossa filosofiaa. Samaan aikaan Lönnrot ja Runeberg opiskelevat myös Turun yliopistossa. He ovat myös tärkeät ihmiset suomalaisuuden historiassa: Lönnrot kerää Kalevalan runot ja Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Nämä kolme miestä ovat ystäviä. Heitä kiinnostaa suomen kieli, kulttuuri ja suomalainen identiteetti. He kaikki haluavat tehdä työtä suomalaisuuden puolesta.

 

Snellman on fanaattinen ihminen, joka riitelee usein viranomaisten kanssa. Suomessa hän ei saa tehdä työtä ja puhua vapaasti, mutta Ruotsissa hänestä tulee kuuluisa. Hän kirjoittaa filosofian kirjan, joka on suosittu Ruotsissa. Hän on Ruotsissa myös suosittu lehtimies. Ruotsissa hän ymmärtää, mikä on Suomen suuri ongelma: yläluokan ihmiset eivät välitä tavallisesta Suomen kansasta. Suomen kansa on köyhä eikä lapset voi opiskella koulussa. Suomen kieltä puhuvat vain köyhät ihmiset. Suomen kieli ei ole Suomen virallinen kieli vaan ruotsin kieli. Snellman haluaa, että esimerkiksi lakitekstit ovat suomen kielellä.

 

Snellman ajattelee, että Suomen kansa ei voi tehdä mitään väkivaltaisesti – kansan täytyy taistella suomalaisuuden puolesta kulttuurin ja koulutuksen avulla.

 

Snellman haluaa asua Suomessa, jotta hän voi auttaa suomalaisia. Hän haluaa tulla Suomeen lehden toimittajaksi, mutta hän ei pääse. Hän ei myös pääse Helsingin yliopistoon tutkijaksi. Hän on monen ihmisen mielestä vaarallinen, koska hän haluaa muuttaa asioita.

 

Snellman perustaa 2 lehteä.  Suomen kielellä ilmestyy Maamiehen ystävä ja ruotsin kielellä Saima. Maamiehen ystävä –lehdessä on neuvoja maanviljelijälle. Saima-lehti on erilainen lehti. Se on poliittinen lehti, jossa on paljon suomalaisuudelle tärkeitä teemoja. Snellman puhuu siitä, että suomen kieli täytyy saada viralliseksi kieleksi ja kaikkien – myös naisten - täytyy käydä kansakoulua omalla kielellä. Hän myös sanoo, että maanviljelijöitä ja köyhää kansaa täytyy auttaa. Saima on Suomen ensimmäinen lehti, jossa on teemana politiikka ja kulttuuri. Kaikki eivät pidä Snellmanin kirjoituksista. Tämän vuoksi Saima –lehti lopetetaan vuonna 1846. Snellman jatkaa kirjoittamista, vaikka Saima loppuu. Vuonna 1850 tulee kielto, että suomen kielellä ei saa julkaista kirjoituksia, joissa teemana on politiikka tai kulttuuri.

 

Aleksanteri II tulee valtaan 1855. Hän ymmärtää, että suomalaisuus on tärkeä asia Suomen kansalle. Snellman pääsee nyt yliopiston professoriksi. Aleksanteri II myös antaa luvan taas kirjoittaa vapaasti suomen kielellä.  Snellman myös vaikuttaa siihen, että Suomi saa oman rahan, markan. Venäjän keisari kuuntelee Snellmania ja ymmärtää, että hän puhuu Suomen kansalle tärkeistä asioista. Monet asiat muuttuvat nyt Suomen kansalle helpommaksi. Vuonna 1863 myös suomen kielestä tulee virallinen kieli. Nykyisin ihmiset ymmärtävät, että Snellman on tärkeä ihminen Suomen historiassa. Sen vuoksi Snellmanin päivä on myös suomalaisuuden päivä ja liputuspäivä.

 

Snellmanin elämäkerta:

http://www.helsinki.fi/~tuohinie/tekstit/snellman.html  

http://kulttuuri.kuopio.fi/museo/Snellman/suomenmarkka.htm 

 

Palaa takaisin

 Sivun alkuun Tehtävät