Panorointi, tilttaus, kamera-ajot, zoomaus

Panorointia (max. 90 asetetta) tarvitaan seurattaessa vaakasuuntaan liikkuvaa kohdetta tai kuvattaessa esim. laajaa maisemaa. Tilttaus taas tarkoittaa pystysuuntaista liikettä kuvauksen aikana. Panoroinnin ja tilttauksen alku- ja loppukohdat kannattaa valita jo ennen kuvausta ja pitää otoksen alussa ja lopussa kameraa pari sekuntia paikallaan. Sopiva panorointiliikkeen kesto laidasta laitaan on noin viisi sekuntia. Panorointi- tai tilttausotoksessa hidas ja katkeamaton liike on ehdottoman tärkeää ja peräkkäisissä panoroinneissa ei kannata tehdä edestakaista liikettä. Jalusta on vakaan kuvan saamiseksi välttämätön ja joskus tarvitaan samassa yhtäaikaista panorointia ja tilttausta, johon voi yhdistyä vielä hidas zoomauskin (esim. laskettelu)

Kamera-ajossa kuvataan liikkuvaa kohdetta tai kierretään paikallaan olevaa kohdetta. Kamera liikkuu kuvauksen aikana esim. auton, pyörän tai kameravaunun avulla. Joskus kamera-ajo toteutetaan kävellen, juosten tai vaikkapa suksilla. Luonnollisinta on kamera-ajon eteneminen suoraan eteenpäin tai vasemmalta oikealle.

Zoomobjektiivia tarvitaan rajauksen ja kuvakulman valintaan ilman siirtymistä lähemmäs kohdetta. Pitkällä polttovälillä saadaan terävyysalue lyhyeksi, jolloin kohde saadaan irti taustasta. Zoomausta kuvauksen aikana kannattaa käyttää tarkoituksenmukaisesti ja harkiten, koska useimmiten se häiritsee katsojaa. Pitkällä polttovälillä kuvattaessa kameran pienetkin liikeet näkyvät heilahduksina kuvassa, jalusta on siis yleensä välttämätön. Zoomausotostenkin alkuun ja loppuun kannattaa kuvata pari sekuntia ilman zoomausta.

Erään nyrkkisäännön mukaan zoomata saa vain joka viidennessä otoksessa. Kohtizoomauksella kokokuvasta lähikuvaan korostetaan jotain kohdetta. Poiszoomauksella lähikuvasta kokokuvaan päin halutaan paljastaa tapahtuman asiayhteys. Zoomaus sopii joskus tehosteeksi otosten vaihtuessa, joskus jopa nopea zoomaus sopii tehokeinoksi. Käytä kamerasi zoomia yleensä vain otosten välissä, ei nauhoituksen aikana. Nykyisin kameroissa on turhaan mainostetut tehokkaat digitaaliset zoomit (jopa 200-kertaisia). Digitaalinen zoom kannattaa yleensä kytkeä pois käytöstä, koska kuvan laatu heikkenee (muuttu rakeiseksi) mentäessä optisen zoomausalueen ulkopuolelle.

Otokset

Videoelokuva koostuu peräkkäisistä otoksista eli yhtenäisistä kuvausjaksoista. Videokuvauksessa otosten sommittelun, kuvakulman, rajauksen vaihtelulla luodaan vaihtelua ja tehoa kerrontaan. Liikkuvan kohteen kuvaus on asettaa otosten suunnittelulle suuremmat haasteet kuin esim. maisemia tai rakennusten kuvaus. Samasta kohteesta tarvitaan usein erityyppisiä otoksia. Videota koostettaessa tarvitaan usein myös mitä erilaisempia välikuvia otosten väliin. Otosten pituus riippuu esitettävän infomaation määrästä, mahdollisesta liikkeestä sekä talletettavasta äänestä. Otosten alkuihin ja loppuihin on syytä kuvata pari sekuntia ylimääräistä kuvaa eli ns. leikkausvarat editointia varten. Esittelyotoksessa on usein paljon informaatiota ja se kestää melkein 10 sekuntia. Liikkumaton yleisotos on noin 5 sekunnin pituinen. Puolikuvassa on vähemmän asiaa ja voi alle 5 sekuntia ja yleiskuvaa tarkentava lähikuva voi olla parin sekunnin mittainen.

Sommittelu ja jatkuvuus

Otosten kuvakulmaa säädellään valitsemalla kuvausetäisyys tai zoomaamalla (polttovälin muutos). Ihmisiä kuvattaessa kuvakulmista käytetään vakiintuneita lyhenteitä

Kokokuva, KK: Koko kohde näkyy	Puolikuva, PK: Vyötäröstä ylöspäin näkyy
Lähikuva, LK: Rinnasta ylöspäin	Erikoislähikuva, ELK: Kasvot tai niiden osa

Suojaviiva ja katselinja

Liikkuvan kohteen kuvauksessa peräkkäiset otokset tulisi kuvata kuvittellisen suojaviivan samalta puolelta, ettei katsoja erehtyisi luulemaan liikesuunnan vaihtuneen. Jos liikuvaa kohdetta kuvataan suojaviivan molemmilta puolilta, tulisi välikuvina käyttää liikesuunnaltaan neutraalia kuvaa.

Keskustelevia ihmisiä kuvattaessa on muistettava, pitää henkilöiden katselinjat loogisina (vastakkain). Muuten tulee vaikutelma, etteivät keskustelija puhu toisillee (vaan seinille). Katselinja ylitystä ei suositella muissakaan tilanteissa, joissa vaihdellaan kuvauskulmia. Esineidenkin kuvauksessa katselinjan ylitys voi häiritä katsojaa.

Vastakuvat

Usein käytetty ilmaisukeino on kuvata peräkkäiset otokset täysin vastakkaisiin suuntiin. Esimerkiksi voidaan kuvata aluksi henkilöä ja seuraavassa otoksessa katsotaan vastakkaiseen suuntaan ikään kuin ko. henkilön silmin.

Sommitteluvinkkejä

• Pitkällä polttovälillä (zoom) saat terävyysalueen lyhemmäksi ja kohteen helposti erottumaan taustasta
• Jätä panoroinnissa liikkuvan kohteen eteen (ylös tilttauksessa yläpuolella) kaksi kolmasosaa kuva-alasta
• Lähikuvassa henkilön silmien tason pitäisi olla kolmanneksen päässä yläreunasta
• Jätä ihmisen katseen suuntaan aina katselutilaa, ettei kohde katso ulos kuvasta
• Sommittelussa ja otosten vaihdossa on tärkeää huolehtia jatkuvuudesta ja loogisuudesta: katsojaa ei saa tarpeettomasti hämätä.
  

Jäljennöskuvaus

Valokuvat, diat ja kaitafilmit saadaan mukaan videoeditointiin joko digitoimalla ne skannereilla tai kuvaamalla ne videolle. Videokamera on oltava diaprojektorin vieressä, ettei kuva vääristyisi. Diojen ja kaitafilmien kuvauksessa kuva tulee pyrkiä heijastamaan mahdollisimman kirkkaasti valkokankaalle. Paperikuvia voidaan valaista videovaloilla ja heijastumia voidaan ehkäistä kuvauskulman vaihdolla tai polaroivalla suotimella. Digitaalisessa videoeditoinnissa valokuvat ja diat on parasta tuoda skannattuina projektiin, mutta jos kuvaan halutaan liikkeen vaikutelmaa, voidaan valokuvia jälkentää esim. hieman zoomaten, panoroiden ja tiltaten. Digitaalisessa editoinnissa nämäkin tehosteet ja paljon muutakin on mahdollista käyttäen digitoituja kuvia lähtömateriaalina.

Animaatiot

Aanimaatiota voidaan luoda kuvaamalla jaksottaiskuvauksella piirroksen eri vaiheet tai esim. nuken liikkeet videolle. Kuvauksessa valotusolosuhteet vakioidaan keinovalon avulla. Liikkeen vaikutelma saadaan, kun liikkumatonta kohdetta kuvataan muutaman kehyksen verran kerrallaan ja välillä kohteen asentoa (tai piirroksen sisältöä) muutetaan.

Digitaalisen videoeditoinnin myötä animaatiot tuotetaan usein animaatio-ohjelmilla joko rasteri- tai vektoripohjaisesti. Esimerkiksi Flash-ohjelmalla on helppo tehdä videoon liitettäviä animaatioita.

> Videokuvaus :1 2 3 4 5 6