3 Opettajalle

Videoeditointikurssilla opettajan rooli riippuu kurssin virtuaalisuusasteesta sekä opettajan asiantuntemuksesta ja pedagogisista näkemyksistä. Tutkivan oppimisen soveltamisessa olisi ihanteellista, jos opettaja voisi mukautua valmentajan ja ohjaajan rooliin antaen tilaa opiskelijoiden omalle ajattelulle. Opettaja voi päättää, miten paljon teoriaa ja käytännön editointiharjoituksia käydään yhdessä läpi ja millaiseen oppimiseen haluaa joukkuettaan valmentaa. Käytännön tilanteissa vastassa on hyvin erilaisia opiskelijoita, joista osalle sopii hyvin itseohjautuva tutkiva oppiminen ja osa odottaa valmista lounasta nautittavaksi (valmiiksi 95 prosenttisesti ohjeistetut harjoitukset). Jotta erilaisiin teknisiin ja motivationaalisiin valmiuksiin voitaisiin mielekkäästi vastata, pitäisi opettajan pystyä ohjaamaan kukin omien tavoitteidensa suhteen mahdollisimman mielekkäisiin oppimistavoitteisiin ja työtapoihin. Motivaation luonti ja ylläpito on siis varsin keskeistä oppimisen ohjaamisessa. Kun videoeditointi on varsin helppoa ja hauskaa puuhaa, ei tässä pitäisi olla ylipääsemättömiä vaikeuksia.

Opettaja voi soveltaa valmiita aineistoja, harjoitustehtäviä, demoja ja projektiaiheita niitä mahdollisesti laajentaen tai täsmentäen. Kurssille kannatta perustaa myös keskustelualue käytössä olevaan verkko-opiskeluympäristöön (esim. WebCT). Demonstraatiota ja editointivinkkejä kannattaa tarpeen mukaan lisätä joko tämän kurssin Demot-osioon tai verkko-oppimisympäristöön. Kurssimateriaalin mukaista työmäärää voi sovittaa tapauskohtaisesti riippuen koulutustasosta, opintoviikkomäärästä ja esim. harjoitusprojektien ryhmäkoosta. Arvioinnin tueksi (sekä näyttötutkintoja varten) opettaja voi suunnitella suppeahkon (esim. 6 t) editointitehtävistä tai laajemman harjoitustyöstä (40-50 t) koostuvan näyttökokeen.

• Esimerkki oppimisprosessista
  

Tutkiva ja ongelmakeskeinen oppiminen

Tietokoneohjelmien perusteiden ja soveltamisen opettelu on oivallinen tutkivan oppimisen soveltamisalue. Opiskelija pääsee varsin lyhyen tutusteluvaiheen jälkeen itseohjautuvaan työskentelyyn sisäisen motivaationsa voimin. Tätä prosessia tukevat ongelmien ratkaisutilanteissa koetut ns. Flow-ilmiöt (ahaa-elämykset).

Tutkivan oppimisen ydin on siinä, että uuden teorian ymmärtäminen muistuttaa paljolti sen "uudelleen" keksimistä. Opiskelija ei vain sulauta uutta ylhäältä jaettua tietoa entiseen vaan rakentaa aina uuden tiedon ja taidon itse.

Tutkivan oppimisen kulkua voidaan kuvata yksinkertaisimmillaan 7 vaiheen oppimiskehällä:

Teoreettisten asioiden opiskelussa on siis kysymys tietellistä tutkimusta muistuttavasta prosessista, jossa lähtötietojen pohjalta kehittynyttä työskentelyteoriaa (hypoteesia) tarkastellaan hankittavan uuden tiedon valossa. Tätä ajattelumallia voidaan soveltaa myös hyvin käytännönläheisiin oppimistilanteisiin. Esimerkiksi:
1: tarkastellaan videokameran hankintaan liittyviä tekijöitä
2: määritellään kameranvalinnan ongelmat
3: määritellään lähtötietojen (tai alustavan asiaan perehtymisen perusteella) hyvän kameran kriteerit
4 ja 5: pohditaan kriittisesti omia kameranvalintakriteereitä ja hankitaan eri lähteistä lisää tietoa kameroista
6: tiedon lisääntyessä myös kameravalinnan ongelmakenttä muuttuu jonkin verran ja valintaan ratkaisevasti vaikuttavat kriteerit nousevat selkeämmin esiin
7: laaditaan muuttuneiden käsitysten pohjalta uudet "hyvän kameran kriteerit"
Tämä kaikki voi tapahtua vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten (harrastajat, kaverit, asiantuntijat jne.) kanssa. Vuorovaikutukselle on tyypillistä, kukin tuo oman kortensta yhteiseen kekoo ja voidaan puhua jaetusta asiantuntijuudesta.

Videoeditoinnin tai muiden käytännön tekniseen toteutukseen liittyvät pienetkin ongelmat voidaan pureskella varsin samantapaisella ongelmanratkaisuprosessilla. Usein käytännön elämässä teemme luonnostamme tämänkaltaisia "tutkimuksia" käyttämällä ns. maalaisjärkeä sekä "valistuneen tekemällä oppimisen" menetelmää.

Virheiden tekeminen ja niiden kautta oppiminen kuuluu olennaisesti oppimisprosessiin, mutta ei ole järkevää hakata epätoivoisesti päätänsä seinään ottamatta selvää mistä on kysymys. Tutkivassa oppimisessa tavoitteena on tunnistaa virhemahdollisuudet ja ongelmat etukäteen ja löytää "vähemmä virheellisiä" ratkaisuja. Oikeita ratkaisujahan on harvoin olemassa!!