ENERGIAPUUN KORJUU

Energiapuun käyttökohteet

takaisin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Energiapuun raaka-aine on riippuvaista energiapuun käyttökohteista. Pienissä käyttökohteissa (alle 200 kW) raaka-aineena käytetään rankahaketta. Seuraavassa kokoluokassa 200 – 1000 kW käytetään pääosin kokopuuhaketta ja yli 1 MW puuenergiaa käyttävissä laitoksissa käytetään kokopuuhakkeen lisäksi metsätähdehaketta ja sahateollisuuden sivutuotteita. Eri käyttökohteisiin soveltuvan hakkeen laatuvaatimuksien perusteina ovat hakkeen kosteus ja palakoko (hakkeen häiriötön eteneminen kuljettimissa), joiden summana saadaan taattua toimintavarmuus eri kokoluokan laitoksissa. Raaka-aineen lisäksi hakkeen laatuun vaikuttaa ratkaisevasti käytettävä hakkuri.

Energiapuun korjuu voidaan järjestää kohteelle sopivalla korjuuketjulla. Eri vaihtoehtoja voivat olla teollisuuden korjuun kanssa integroidut korjuuketjut, energiapuun erilliskorjuuketjut tai metsänomistajan hankintakorjuuketjut. Energiapuun hankinnasta ja ylläpidosta pienille ja keskisuurille lämpölaitoksille huolehtii usein lämpöyrittäjä tai lämpöosuuskunta.

 

Rankapuun käyttökohteet:
Rankahakkeen käyttökohteita ovat pienimmät energiapuun käyttökohteet, kuten yksityistaloudet, maatilat ja muut pienkiinteistöt. Kyseisissä kohteissa kattilatekniikka vaatii hyvin tasalaatuista ja riittävän kuivaa haketta, jota saadaan varmimmin rankahakkeesta. 

 

Karsitusta pienpuusta tehdyn metsähakkeen arvonlisätön hinta perille toimitettuna on keskimäärin 13.79 €/MWh. (Energiapuun hankinnan kannattavuus, Kokkonen S, Lyhykäinen H. 2001).

 

Kokopuun käyttökohteet:
Kokopuuta käytetään seuraavassa kokoluokassa hakkeen raaka-aineena. Tähän kokoluokkaan kuuluvat keskimäärin 200-1000 MW pienverkot ja pienet aluelämpölaitokset, joita voivat olla esim. erilaiset kunnan kiinteistökeskittymät. 

Hakelämmityslaitos, Hollola

 

Hakelämmityslaitos 600 kW, Tuupovaara

Hakkeen laatuvaatimuksiin kuuluu alle 40 % kosteus. Tämän kokoluokan lämpölaitoksessa hakkeen palakoossa voi olla suurempia vaihteluita kuin aivan pienissä lämpölaitoksissa. 

 

Karsimattoman kokopuun lämpölaitokselle toimitettuna on keskimäärin 10,26 €/MWh. (Energiapuun hankinnan kannattavuus, Kokkonen S, Lyhykäinen H. 2001).


Hakkuutähteen käyttökohteet:
Hakkuutähdettä käytetään suuremman kokoluokan bioenergialämpölaitoksissa. Pienimmät hakkuutähdettä käyttävät lämpölaitokset ovat noin 800 kW ja suurimmat 200-300 MW laitoksia. Uudistusaloilta kerättävää hakkuutähteestä saatava hakkuutähdehake on kosteudeltaan ja palakooltaan melko vaihtelevaa. Kosteus vaihtelee 25-65 %:n välillä. Epähomogeenisen koostumuksen takia hakkuutähdehake ei sovellu kuin kehittyneisiin ja ”suuriin” lämpölaitoksiin. Näissä lämpölaitoksissa epähomogeenisen raaka-aineen palaminen ja kuljettimissa siirto ei tuota ongelmia.

 

Metsätehon esimerkkilaskelmassa tienvarsihaketushankintaketjun
kokonaiskustannukset mk/Mwh olivat 6,89 €/MWh. Tätä
alhaisemmat, 6,33 €/MWh , kustannukset olivat 35 paalia tunnissa
tekevän paalauskoneen ketjulla. Palstahaketuksen kokonaiskustannukset
olivat 8,40 €/MWh ja terminaalissa 7,08 €/MWh. (Energiapuun hankinnan kannattavuus, Kokkonen S, Lyhykäinen H. 2001).

 

 

Lisätietoa lämpölaitostekniikasta ja lämpöyrittämisestä seuraavissa pdf-tiedostoissa:

- Kattilatekniikka, 67 kt

- KPA-tekniikka, 46 kt

- Lämpöyrittäminen, 224 kt

 

Lisätietoa internetistä:

 

Lämpöyrittäjärekisteri / Miilu - http://www.sordino.fi/miilu/miilu.nsf/KaukolampoFS?OpenFrameset

 

 

| Oppimateriaali | Copyright | MetsäVerkko |