Uudistamisalalle tulee jättää säästöpuita vähintään viisi kappaletta hehtaaria kohden.  Säästöpuiden määrä voi vaihdella eri hakkuualoilla. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä ovat järeät lahopuut, erityisen arvokkaita ovat järeät haavat, raidat, pihlajat, lepät ja jalot lehtipuut. Lahopuun olemassaolo on elinehto noin 20%:lle kaikista metsien eliölajeista. Kyseisten puiden taloudellinen merkitys jää hyvin pieneksi, lähes ainoa taloudellinen tappio on kasvupaikan menetys tulevalle puusukupolvelle. 

Monimuotoisuuden kannalta säästöpuiden jättäminen puuryhmiin on järkevintä. Säästöpuut toimivat omalta osaltaan uudistusalan siemenpuina. 

Internet: 

Lumonet - http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lumonet/kansi1.htm

Metsäluonnon monimuotoisuus ja hoito / Jari Kouki, Joensuun yliopisto - http://fibre.utu.fi/activities/991123hanas/abstracts/4.html

Metsävastaa - http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=2784

Luonnonsuojelu / Ympäristöhallinto - http://www.vyh.fi/luosuo/

Suomen lajien uhanalaisuus / Ympäristöhallinto - http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/uhanal/mieti/tuloskuv.htm

Lajien suojelu / Ympäristöhallinto - http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/loslasu.htm

Kansallinen lainsäädäntö ja lajien suojelu / Ympäristöhallinto - http://www.vyh.fi/luosuo/ lumo/lasu/lajilaki.htm

Luonnon monimuotoisuus / Opetushallitus - http://www.edu.fi/teemat/keke/monimuotoisuus/tehtavat.html