Metsä on esimerkki ekosysteemistä. Ekosysteemi on tietyssä paikassa oleva luonnon järjestelmä, johon kuuluvat sekä elollinen luonto (kasvit, eläimet, sienet ja mikrobit) että eloton luonto (maaperä, ilmasto). Metsäekosysteemistä voidaan erottaa useita ’alasysteemejä’, esim. metsämaan ekosysteemi. Eläimet, kasvit, sienet ja mikrobit ovat ekosysteemissä toiminnallisen asemansa mukaan joko:

1. Tuottajia (vihreät kasvit ja eräät mikrobit). Tuottajat ovat eliöitä, jotka pystyvät itse valmistamaan tarvitsemansa ravinnon eri raaka-aineista eli ne ovat omavaraisia. Tätä nimitetään ekosysteemin perustuotannoksi. Tärkein perustuotannon muoto on yhteyttäminen eli fotosynteesi, johon ainoastaan vihreät kasvit ja eräät mikrobit kykenevät. 

2. Kuluttajia (eläimet, osa sienistä). Kuluttajat ovat toisenvaraisia eliöitä - eli ne eivät kykene itse valmistamaan ravintoaan, vaan käyttävät ravintonaan toisia eliöitä. Kuluttajat voidaan jaotella kasvinsyöjiin, lihansyöjiin (= pedot) ja loisiin (esim. mesisieni). 

3. Hajottajia (pääosa sienistä ja mikrobeista, osa eläimistä). Myös hajottajat ovat toisenvaraisia eliöitä. Niille on ominaista kyky hajottaa kuollutta eloperäistä materiaalia ja käyttää sitä ravinnokseen. Hajottajien merkitys metsän ravinnekierrossa on keskeinen, sillä ilman niitä kuolleen eloperäisen materiaalin sisältämät ravinteet jäisivät käyttämättä. Hajottajia ovat esimerkiksi lierot ja useat sienilajeistamme. Metsäekosysteemissä tärkein hajotettava materiaali on lehti- ja neulaskarike sekä kuolleet puut. 

Sienten merkitys metsäekosysteemissä on muutenkin elintärkeä, sillä useat tavalliset sienilajimme muodostavat puiden ja muiden kasvien juuristoon sienijuuria. Nämä parantavat merkittävästi puiden veden ja ravinnon ottoa ja siten puuston kasvua. Voidaankin sanoa että sienijuuri on suorastaan elinehto lähes kaikille kasveillemme !

Tietoa suomalaisista puulajeista: 

http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=394