|
|
|
Jokapäiväisessä kielenkäytössä maisema miltei itsestään selvä käsite: (kaunis) näkymä, näköala joka avautuu esimerkiksi järven rannasta. Toisaalta maisema – käsitteen kattava määrittely on sangen hankalaa, koska kyse on hyvin
moniulotteisesta asiasta.
Tiivistettynä maiseman käsitettä voisi jäsentää seuraavasti:
1) Maisema on ympäristökokonaisuus, eli se on ekosysteemi (linkki ekologian sanastoon) tai ekosysteemien joukko (esimerkiksi koivumetsän ekosysteemi, pellon ekosysteemi ja järviekosysteemi). Maisemaan lasketaan tässä mielessä kuuluvaksi myös ihmisen toiminta. Toisaalta maisema ei ole puhtaasti fyysinen kokonaisuus, vaan:
2) Maisema ’syntyy’ vasta kun ihminen kokee sen. Maisemaa ei ole siis olemassa ilman ihmistä – maisema on
fyysinen ja henkinen kokemus, joka syntyy kun ihminen havainnoi ympäristöään ja muodostaa sen perusteella mielikuvia. Voisikin sanoa että viime kädessä maisema syntyy vasta ihmisen päässä ! Mielikuvien syntyyn vaikuttavat keskeisesti aikaisemmat elämänkokemukset, arvot, koulutus, ammatti, mielentila, vuodenaika jne. è ihmisillä on erilaisia maisema-arvostuksia ja eri ihmisillä syntyy eri ajankohtina erilaisia maisemakokemuksia. Tästä johtuen myöskin
maisemanhoidon lähtökohtana on aina se millaisia maisemia ihmiset arvostavat.
3) Maiseman kokeminen tapahtuu valtaosin näköaistin välityksellä eli maisema on enimmäkseen
visuaalinen kokemus. Myös muilla aisteilla (kuulo, haju…) sekä maiseman kulkukelpoisuudella on vaikutusta maisemakokemukseen. Voidaan puhua esimerkiksi äänimaisemista !
|
|
|
|
Maisemaa voidaan tarkastella myös eri tieteenalojen näkökulmasta. Otetaan esimerkiksi männikköinen harjualue.
1. Maiseman geologisessa tarkastelussa painottuisi tällöin harjujen syntyhistoria mannerjäätikön sulamisvesivirtojen tuloksena.
2. Ekologinen tarkastelu painottaisi vastaavasti harjujen eliölajistoa, esimerkiksi kasvillisuutta.
3. Historiallisesti harjut ovat usein vanhoja kulkureittejä, joita polut ja vanhat tienpohjat noudattelevat. Harjuilla voi sijaita myös muinaisia esihistoriallisia peuranpyyntikuoppia.
4. Tämän päivän ihmiselle harjut ovat tärkeää ulkoilumaastoa, jossa käydään ulkoilemassa ja rentoutumassa. Luonnossa liikkujalle harjumaisema voi olla tällöin erilaisten
esteettisten elämysten lähde ja sillä voi olla psykologista merkitystä: miten ihminen kokee ympäristönsä. Esimerkiksi metsässä kulkeminen rauhoittaa kaiken kiireen keskellä.
5. Alueella voidaan järjestää myös jokin ulkoilutapahtuma, jolloin harjumetsällämme on myös
sosiaalista merkitystä. Metsien virkistyskäyttöön liittyvät sosiopsykologiset näkökulmat painottuvat erityisesti ulkoilureittien lähimetsissä ja taajamien lähistöjen ulkoilualueilla.
|
|
Edellä kuvattu voidaan ilmaista myös siten, että maisemaan sisältyy erilaisia arvokerrostumia
- geologisia arvoja (harjut itsessään)
- ekologisia arvoja (harjujen kasvillisuus)
- kulttuurillisia arvoja (rakennukset ja muut rakenteet, maisemaan liittyvät taiteelliset arvot)
- henkisiä arvoja (esteettiset arvot, psykologinen merkitys)
- sosiaalisia arvoja (ulkoilualueen merkitys kohtauspaikkana)
|
Harjumetsä,
Kitee
|
|
Voidaan ajatella, että maisema on sitä arvokkaampi, mitä useampia arvokerrostumia siihen sisältyy. Kerrostumat painottuvat erilaisilla kohteilla eri tavoin.
|
Harjumetsä,
Ilomantsi
|
|
jatka tästä kohtaan Harjoituksia 1
|
|
|
kulttuurimaisema