MAISEMANHOITO

Taajama- ja ulkoilumetsät

takaisin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taajama- ja ulkoilumetsien hoito eroaa ratkaisevasti talousmetsien hoidosta, sillä ulkoilu on niissä yleensä puuntuotantoa tärkeämpi metsien käyttömuoto. Tämän vuoksi maisema- ja luontoarvojen vaaliminen on taajamametsien hoidossa korostetussa asemassa. On tärkeää, että ulkoilumetsissä ylläpidetään maisemallista vaihtelua käyttämällä monipuolista, kohteeseen luontaisesti soveltuvaa puulajivalikoimaa sekä sopivaa ikäjakautumaa. 

Taajama- ja ulkoilumetsiä voidaan tyypitellä esimerkiksi seuraavasti:

 

1. Puistot ovat voimakkaasti hoidettuja viheralueita, joille ovat ominaisia esim. nurmikentät, kukka- ja pensasistutukset, hoidetut puuyksilöt, leikkikentät ja valaistut kulkureitit. Maisemanhoidon kannalta keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. käytettävien kasvilajien ja pintamateriaalien valinta.

 

2. Puistometsät ovat taajamassa sijaitsevia, kevyemmin hoidettuja alueita, joissa voi olla hoidollisesti erilaisia osia: puistomaisia osia, kevyesti hoidettuja alueita ja lähes luonnontilaisia alueita. Alueella voi olla esimerkiksi kevyen liikenteen kulkureittejä ja latuverkostoja. Puistometsäalueen hoidossa olennainen kysymys on aina luonnon arvojen, kulttuuriarvojen sekä alueen eri käyttömuotojen yhteensovittaminen.

 

Maisemanhoidollisesti tärkeitä seikkoja ovat näkymien avaaminen, metsäisyyden säilyttäminen, harvennukset jne. Vilkkaiden kevyen liikenteen väylien ja pururatojen / latujen varsilla turvallisuustekijöiden merkitys korostuu: erityisesti näkyvyys risteysalueilla ja mahdollinen tiheikköjen poistaminen ovat keskeisiä seikkoja. 

Toisaalta puistometsät ovat myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä taajamien ’viherkeitaita’, jolloin on olennaista jättää myös vähemmän hoidettuja ja hoitamattomiakin alueita. Tällaisia ’hallitun hoitamattomuuden’ kohteita voidaan jättää esimerkiksi puistometsäalueen sisäosiin, vesistöjen varsille ja kosteikkoalueille. 

 

3. Ulkoilumetsät / -alueet sijaitsevat taajamassa tai sen laidalla. Myös ulkoilumetsässä on usein hoidollisesti erilaisia osia. Hoito voi olla voimakkaampaa kuin puistometsissä. Alueella on ulkoilureittejä (polku- ja latureittejä, luontopolkuja ym.) ja niihin liittyviä rakennelmia. 

 

4. Suojaviheralueet ovat mahdollisimman tiheinä kasvatettavia metsäalueita, joiden tehtävänä on esimerkiksi toimia liikenteen melun ja saasteiden vaimentajina tien ja asutuksen välissä. Suojaviheralueita voidaan käyttää myös maisemointiin jolloin niillä peitetään esimerkiksi epäesteettisen näköisiä teollisuusrakennuksia ja / tai –alueita. Sekä havu- että lehtipuiden käyttäminen antaa maksimaalisen suojan ympäri vuoden.

Taajamametsien hoidon keskeisiä piirteitä
Taajamametsien hoidon vaativuutta kuvaa hyvin seuraava paradoksi: ’alueita pitää hoitaa, mutta niin että ulkoilija ei sitä huomaa’. Ongelmana on siis arvonäkemysten (Millaisia metsiä ihmiset arvostavat) yhteensovittamista luonnon olosuhteiden ja hoidon realiteettien kanssa. 

Käytännössä olennaisia kysymyksiä ovat:

Millainen alueen kulutuskestävyys on ?

Millainen metsikön tavoiteltava rakenne on ? 
- pilaristo (tiheä / väljä)
- monikerroksellinen metsä (esim. kuusialikasvos + mäntyvaltapuusto)
- tiheikkö
- lehväkäytävä (esim. ulkoilureitti kulkee ’käytävässä’)
- puoliavoin, hakamainen rakenne

Millaisia ovat uudistusalat ? 
- pienikokoiset aukeat voivat toimia lähimaisemaa rikastavina tekijöinä

Millaisia ovat puulajisuhteet ja puuston ikäjakauma ?

Mitä kulttuurikohteita alueella sijaitsee ?

Mitkä ovat alueen käyttömuodot ja mitä ulkoilureitistöjä siellä on ? Kuinka merkittävä ulkoilukohde alue on ?

Millainen korjuukalusto alueelle soveltuu ? Useimmiten manuaalinen hakkuu on koneellista hakkuuta suositeltavampi vaihtoehto. Karkeasti ottaen mitä tärkeämpi ulkoilualue on niin sitä tarkemmin kalustokysymystä on pohdittava. Viime aikoina on keskusteltu myös hevosen käytöstä taajamametsien puunkorjuussa ! 

Korjataanko hakkuutähteet pois vai jätetäänkö ne metsään ?

Lisätietoa taajama- ja ulkoilumetsien hoidosta löydät mm. seuraavista lähteistä: 
- Komulainen, M. (1995): Taajamametsien hoito. - Kustannusosakeyhtiö Metsälehti, Jyväskylä.
- Suomen luonnonsuojeluliiton lähiluonto-ohjelma: http://www.sll.fi/lahiluonto/

- Lähiluonto-ohjelman taustamateriaali: http://www.sll.fi/lahiluonto/paketti.html

- Helsingin sanomien artikkelista: http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/ 19991018/koti/991018ko05.html

- Esimerkki kyselystä jollaista hyödynnetään taajamametsien hoidon suunnittelussa (Hämeenlinnan kaupunki): http://www.htk.fi/hml/luhoto/kyselylomakkeet/ nettikysely.html

- Jyväskylän kaupungin puisto-osaston sivusto: http://www.jkl.fi/tekpa/kapu/puistoalasivu.html

- Viheralueiden hoidossa käytettävä luokitus (Jyväskylän kaupunki): http://www.jkl.fi/tekpa/kapu/pdf/puisto/viherluokitus.pdf

- Tampereen kaupungin puistoyksikön sivut: http://www.tampere.fi/ytoteto/puisto/

- Turun kaupungin Viheryksikön sivut: http://www.turku.fi/krt/kuntevih/

 

| Oppimateriaali | Copyright | MetsäVerkko |