Metsätalouden kannattavuuden arvioinnin erityispiirteitä

Metsätalouden harjoittaminen taloudellisena toimintana edellyttää sen kannattavuuden seurantaa. Seurannassa pätevät pääsääntöisesti samat talouden lainalaisuudet kuin muussakin elinkeinotoiminnassa.
Kuitenkin metsätalouden taloudelliseen suunnitteluun ja myös kannattavuuden arviointiin vaikuttavat mm. seuraavat huomioon otettavat erityispiirteet:

1) Puuntuotannon pitkä aikajänne:
- Metsikön kiertoaika n. 50 – 100 v (uudistaminen – päätehakkuu)
- Omistajan sitoutuminen pitkävaikutteisiin toimenpiteisiin –> työ ja kustannukset nyt, tulos vuosien ja vuosikymmenien päästä tulevaisuudessa
- Metsätalouden sijoitusten kannattavuuden arviointia hankaloittaa tuottojen pitkä odotusaika. Hakatulle alueelle perustettavasta uudesta puusukupolvesta aletaan saadaan tuloja vasta ensiharvennuksessa n. 20-35 vuoden kuluttua ja suurimman kertatulon tuova päätehakkuun seuraa 50-100 vuoden kuluttua uudistamisesta.

2) Tulojen ja menojen kohdentaminen:
- Esim. hakkuutulojen ja hoitotöiden kustannusten kohdentaminen vuositasolla -> kannattavuuden voimakas vaihtelu vuosittain -> tilatasolla järkevä ”tilikauden” pituus
- Onko esim. uudistamisen kustannus uusinvestointi, jolle tulee saada vaadittu korkotuotto, vai onko se sitä edeltävän päätehakkuun kustannus? 
   * Metsälaki edellyttää hakatun metsän uudistamista -> uudistaminen on päätehakkuun kustannus

   * Eri uudistamisvaihtoehtojen kannattavuutta vertailtaessa uudistamiskustannusta voidaan pitää investointina, jolle on laskettava tuottovaatimus halutulla korkokannalla

3) Hakkuusäästön arvostaminen (kestävä hakkuumahdollisuus – toteutuneet hakkuut):
- Hakkuusäästö talouden tarkastelujaksolla huomioon omaisuuden lisäyksenä, ei tuloslaskelmassa, koska puulle syntyy arvo vasta puukaupan tai kiinteistökaupan yhteydessä

4) Oman työn arvon käsittely:
- Hinnoittelu vieraalla teetetyn vaihtoehdon perusteella?
- Osin tai kokonaan harrastus –> vai suoranaiset kulut huomioon?

5) Puuntuotantoon sitoutuu huomattavasti pääomaa, jonka markkina-arvon määritys vaikeaa:
- Suurelle sidotulle pääomalle tulisi saada riittävä tuotto verrattuna muihin mahdollisiin sijoituskohteisiin
- Metsään sidotun pääoman tuottoa laskettaessa tarvitaan pääoman määrä kohtuullisen tarkasti
- Yksittäisen metsäkiinteistön todellisen markkina-arvon määritys esim. kauppahintatilastojen perusteella epävarmaa

6) Yksityisomistus pirstoutunut, tilakoko pienehkö:
- Merkitys omistajalleen usein lähinnä sivutuloina -> vaikuttaa motiiviin metsälön suunnitelmalliseen hoitoon
- Neuvonnan merkitys metsän käsittelyssä korostuu

7) Metsänomistajan muu talous ja elämäntilanne:
- Esim. puukauppatulon käyttötarkoitus (sijoitus muualle, velan maksu, investoinnin rahoitus…) voi ratkaista puukaupan tekemisen

8) Metsien monikäyttöarvot: 
- Vaikutus omistajien taloudelliseen käyttäytymiseen 
- Monikäyttöarvojen taloudellinen arvottaminen

Metsän merkitys aktiivimaatilojen toiminnassa

Ennen, ja joskus vielä nykyisinkin, puhuttiin metsästä maatilalla pääasiassa ”pankkina” ja kotitarvepuun lähteenä. Metsärahan merkitys korostui erityisesti maatilan investointien rahoituksessa ja myös luottojen vakuutena. 
Tämän päivän toimivilla maatiloilla metsän taloudellinen merkitys vaihtelee kovasti sekä tilojen että myös alueiden välillä. Merkitys tilojen taloudessa ja toiminnassa korostuu Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja myös Kainuussa. Tilakohtaiseen merkityksen pohdinnassa tulee tarkastella ainakin seuraavia tekijöitä:

1) Metsätulojen osuus tilan brutto- ja nettotuloista sekä työpanoksen käytöstä ja arvosta:
- Tilastoihin ja tutkimuksiin perustuvaa aineistoa on jonkin verran (esim. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy)
- Tilakohtaista täsmällistä seurantatietoa on ilmeisesti varsin harvoilla tiloilla 

2) Tilan investointien rahoitus:
- Rahoitus metsärahalla on yksi selvitettävä vaihtoehto muiden rahoitusvaihtoehtojen joukossa, ei itsestäänselvyys
- Kannattavuuslaskelmissa huomioitava myös metsärahan vaihtoehtoiset sijoitusmahdollisuudet

3) Luoton vakuutena:
- Metsäkiinteistöllä saattaa tapauskohtaisesti olla suuri merkitys luoton vakuutena
- Kuitenkin lainsäädäntö ei juurikaan rajoita omistajan oikeutta puuston hakkuuseen ja myyntiin velan vakuutena olevalta kiinteistöltä kuten aikaisempi kumottu metsäkiinnityslaki mahdollisti --> vaikuttaa luoton myöntäjän laskelmiin metsän hyväksyttävästä vakuusarvosta 

4) Kotitarvepuun saanti:
- Omasta metsästä kotitarvekäyttöön otetulle puulle on laskelmissa määritettävä oikea hinta 

5) Raaka-ainetta tilalla harjoitettavaan puunjalostukseen:
- Mahdollisuus hyödyntää oman metsän puuraaka-ainetta jalosteiksi
- Raaka-aine hinnoiteltava kustannustekijänä oikein

6) Työtä ja työtuloja tilan ihmisille ja koneille:
- Omatoiminen puunkorjuu ja metsänhoitotyöt
- Kannattavuus laskettava tapauskohtaisesti

7) Harrastus- ja virkistyskäyttö:
- Metsästys
- Keräilytalous
- Ulkoilu


Tehtävä 2:
- Onko metsän merkitys mielestäsi muuttunut aktiivitiloilla EU-aikana? 
- Miten arvioit metsän merkityksen kehittyvän aktiivimaatilojen toiminnassa tulevaisuudessa?