Puunkorjuu
Metsänhoitotyöt
Tehtävä
9, tehtävä 10
Puunkorjuu
YLEISTÄ
Milloin on syytä tehdä laskelmia?
- Kun harkitaan puunkorjuukaluston hankintaa, esim. kuormain ja perävaunu
- Päätettäessä puukauppamuotoa; pystykauppa – hankintakauppa
- Päätettäessä hankintakaupan toteutusta; tehdään itse - vieras tekee
- Suunniteltaessa urakointia muille
Mikä on tilanne tällä hetkellä?
- Koneellisen puunkorjuun tehokkuus ja edullisuus sekä sopivuus metsäyhtiöiden puunhankinnan kokonaisuuteen rajoittavat hankintahakkuun kannattavuuden lähinnä vain
* Ensiharvennuksiin
* Ylispuuhakkuisiin
* Erikoispuun hakkuisiin
* Hankaliin ja pieniin leimikoihin
- Konehakkuun osuus yhtiöiden puunkorjuussa on nykyisin yli 90 %
- Hankintakaupassa metsänomistajan kannattaa laskea myös vaihtoehto, jossa hakkuu tehdään itse ja puutavaran ajo teetetään ulkopuolisella (etenkin, jos ajokalustoon ei ole investoitu)
Muut tekijät:
- Toki päätettäessä omatoimisesta puunkorjuusta ja korjuukaluston hankinnasta, tulee ottaa huomioon myös muita tekijöitä, esim.
* Työn laatu
* Poltto- ja kotitarvepuun hankinta
* Metsien monikäyttö, virkistys, kuntoilu
* Kaluston muu käyttö, esim. maatalous, urakointi
KANNATTAVUUDEN LASKENNAN PERUSTEET
Hankintakaupan tulo = Leimikon hankintahinnan ja kantohinnan erotus, eli korvaus puunkorjuusta. Selvityksessä huomioitava:
- Kustakin leimikosta pyydettävä mielellään useilta ostajilta tarjous sekä hankinta- että pystykaupalla
- Keskimääräinen hintatilasto (esim. metsäalan lehdet) ei sovi sellaisenaan käytettäväksi yksittäisen leimikon hinta-arvioinnissa, koska käytännössä pysty- ja hankintakauppojen leimikoiden keskikoko ja puuston rakenne poikkeavat selvästi toisistaan.
Hankintakaupan kustannukset:
- Kustannuslaskennan lähtötietojen tulisi olla mahdollisimman todelliset. Laskentaperusteita voi kerätä oman työn seurannalla tai sitten tutkimus- ja testituloksista.
- Yleensä selvitettäviä kustannustekijöitä ovat
* Moottorisaha + turvavarusteet
* Traktori
* Kuormain tai juontokoura
* Perävaunu
* Muut kustannukset, esim. matkat, vieraan työ- ja urakkapalkat
Työn tuottavuus:
- Tuottavuuslukuja tarvitaan tuntikustannusten (€/h) ja yksikkökustannusten (€/m3) laskennassa
- Laskelmissa käytetään ensisijassa todellisia tuottavuuslukuja tai niiden puuttuessa tutkimuksiin perustuvia keskimääräisiä arvoja
Tehtävä 9:
Seuraavan tehtävän tarkoituksena on käydä läpi omatoimisen puunkorjuun kannattavuuden laskennassa esille tulevia asioita. Käytännössä laskelmien lähtötiedot on asetettava tapauskohtaisesti.
Olet miettimässä metsäkuljetuskaluston (kuormain ja perävaunu) hankintaa tilalle.
Laske omatoimisen puunkorjuun kannattavuus työstä kustannusten jälkeen jäävänä tuntiansiona (€/h) seuraavissa tapauksissa:
A) Hakkuu ja ajo tehdään itse, eli kuormain ja perävaunu hankitaan.
C) Hakkuu tehdään itse ja ajo annetaan urakoitsijalle, eli kuormainta ja perävaunua ei hankita
D) Miten hankintatyön verotus vaikuttaa kannattavuuteen tässä esimerkissä ja yleensäkin?
Konekustannuslaskennassa
voit käyttää apuna
Koneen
tuntikustannuslaskentaohjelmaa
Tilan vuotuinen kestävä hakkuumäärä on n. 400 m3, jonka rakenteen perusteella arvioitu keskikantohinta on 29 €/m3 ja keskihankintahinta 33 €/m3.
Kustannusten laskennassa käytetään seuraavia perusteita:
HAKKUUVÄLINEET (on tilalla):
- Moottorisaha 1.7 €/h
- Turvavarusteet 0.7 €/h
KULJETUSKALUSTO:
|
TRAKTORI
(on tilalla) |
KUORMAIN |
PERÄVAUNU |
Nykyarvo, hankintah. € |
17 000 |
6700 |
4200 |
Pitoaika, v |
5 |
10 |
10 |
Jäännösarvo, % nykyarvosta |
50 |
50 |
50 |
Muu käyttö. h/v |
500 |
60 |
40 |
Polttoaineen kulutus, l/h |
8 |
|
|
Polttoaineen hinta, €/l |
0.5 |
|
|
Voiteluaineen kulutus, l/h |
0.1 |
|
|
Voiteluaineen hinta, €/l |
2.5 |
|
|
Kunnossapito, €/h |
2 |
1.5 |
1 |
Vakuutus, €/v |
170 |
7 |
4 |
MUUT KUSTANNUSTEKIJÄT:
LASKENTAKORKO 5 %
TYÖN TUOTTAVUUS JA KULJETUSTAKSA:
- Hakkuun tuottavuus 1.2 m3/h
- Ajon tuottavuus 6 m3/h
- Puutavaran kuljetus metsäkoneurakoitsijalla 4.5 €/m3
|
Metsänhoidon kustannuksia voi vähentää olennaisesti tekemällä työt itse. Oman metsän itse tehdylle hoitotyölle saa hyvän korvauksen, kun vertaa syntyneitä kustannuksia vieraalla teetetyn vastaavan työn kustannuksiin.
Vieraalla teetetyn työn kustannuksissa metsänomistaja joutuu yleensä maksamaan työntekijän palkan lisäksi melkoisen määrän palkan sivukuluja sekä matka- ja työnjohtokorvauksia.
Oman työn kannattavuutta korostaa se, että itse tekemällä hankittu kustannussäästö on verotonta tuloa. Näin sitä tulisi verrata muusta työstä saatavaan ansioon verotus huomioiden.
Myyntitulojen verotuksen valinneet voivat tosin vähentää vieraalla teetetyn metsänhoitotyön kaikki
kustannukset metsäverotuksessa (vaikutus 29 % kustannusten määrästä vuonna 2002), pinta-alaverotuksessa tätä mahdollisuutta
ei ole. Näin omatoiminen metsänhoitotyö on erityisen kannattavaa pinta-alaverotuksen valinneille.
Itse tehdyn metsänhoitotyön laadussakaan ei pitäisi olla valittamista. Tietenkin riittävä ammattitaito ja –tieto on edellytys kannattavalle omatoimisuudelle.
Omatoimisuus pitää ymmärtää yhdeksi keinoksi parantaa tilan metsätalouden kannattavuutta ja metsien tuottokykyä.
Omatoimisuus ja aktiivisuus kartuttaa metsätalouden ammattitaitoja ja tietoja. Näin se luo valmiuksia palvelujen myyntiin muille metsäpalveluyrittäjänä.
Tehtävä 10:
Arvioi omatoimisesta metsänviljelystä jäävä veroton tuntiansio verrattuna vieraalla teetetyn metsänistutukseen? Arvioi vielä, paljonko olisi tuntipalkan oltava 35 %:n veroasteella, että verojen jälkeen jäisi sama ansio kuin omatoimisessa istutustyössä?
Lähtötiedot ovat seuraavat:
- Istutus 2000 kpl/ha
- Vieraan kustannusperusteet:
* Urakkapalkka 0.07 €
* Sivukustannukset 60 % taksasta
* Työmatkat 2 pv x 30 km/pv, korvaus 0.38 €/km
- Omatoimisen istutuksen kustannukset:
* Matkat 3 pv x 5 km/pv, kustannus 0.20 €/km
* Työvälineet 0.8 €/pv
* Työn tuottavuus 900 tainta/pv
|