Puun myyntitulojen verotus

Puun myyntitulojen verotus perustuu vuosittaisille todellisille metsätalouden tuloille ja menoille, joista metsätalouden harjoittajan on kirjanpitovelvollinen. Järjestelmässä tulo luetaan pääomatuloksi, jonka verokanta on nyt 29 %. Verotuksessa on mm. käytettävissä metsäkiinteistön ostoon liittyvä metsävähennys ja tulojen jaksotukseen liittyvä menovaraus ja tuhovaraus. Puun myyntitulojen verotus on verovelvolliselle varsin selkeä kokonaisuus ja se antaa muun ohessa metsänomistajalle perustiedot metsätalouden kannattavuudesta vuositasolla.

Tehtävä 11: 

Puun myyntitulojen veroilmoituksen täyttö, liite 1

Pinta-alaverotus

Tilakohtainen pinta-alaverotuksen metsän tuotto perustuu kuntakohtaisessa veroluokituksessa selvitettyyn tilan metsämaan pinta-alaan ja sen laatuun. Luokitukseen tehdään säädösten puitteissa päivityksiä esim. maankäyttölajin muuttuessa vaikkapa pellosta metsäksi. Kokonaan uusia luokituksia ei enää tehdä. Laskennassa tarvittavat kuntakohtaiset verokuutiometrien määrä-, rakenne- ja hintatiedot perustuvat valtakunnan metsien inventointitietoihin ja Metsäntutkimuslaitoksen laskelmiin, eivät tilakohtaisiin tietoihin. Näin yksittäisen tilan verotus perustuu paljolti kuntakohtaisiin keskiarvoihin, ei todelliseen tilakohtaiseen metsien tuottoon. 
Pinta-alaverotuksessa vähennysmahdollisuudet ovat tarkkaan yksilöity toisin kuin puun myyntitulojen verotuksessa. Suuri osa arvioiduista keskimääräisistä metsänhoidon kustannuksista on jo huomioitu laskettaessa verokuutiometrin raha-arvoa, tilakohtaisesti niitä ei voi vähentää.


Pinta-alaverotuksen siirtymäajaksi valinnen metsänomistajan tulisi erityisesti perehtyä ainakin seuraaviin asioihin, jos tavoitteena on hyödyntää taloudellisesti vielä jäljellä olevat vuodet:
- Uudistamisvähennyksiin
- Verovapauksiin
- Taimikkovähennyksiin
- Ensiharvennusvähennyksiin
- Ja tietenkin erityisesti uudistushakkuiden ajoitukseen

Arvonlisäverotus

Metsätalouden arvonlisäverotus on osa alkutuotannon arvonlisäverotusta.
Metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen silloin, kun hänen arvonlisäverolain mukaisten myyntiensä yhteismäärä ylittää vuodessa 8500 €. Verovelvolliseksi rekisteröityminen tapahtuu joko verovelvollisen aloittamisilmoituksella tai tulorajan ylittyessä verottajan tekemällä rekisteröinnillä. Metsänomistajan kannattaa yleensä hakeutua alv-velvolliseksi, vaikka vuositulot jäisivätkin alle 8500 €:n. Näin hän voi saada tavaroiden ja palvelusten hintaan sisältyvän alv:n palautuksena takaisin. Metsätaloudessa arvonlisäverokanta on 22 %.

Alkutuottaja tekee vain yhden arvonlisäveroilmoituksen, joka sisältää kaikki alkutuotannon piiriin luettavat veron piiriin luettavat toiminnot omistajan kaikilta maatiloilta. Edellisen verovuoden veroilmoitus on jätettävä ja alv-maksut on maksettava helmi-maaliskuun vaihteeseen mennessä. Tämä aikataulu on otettava erityisesti huomioon verosuunnittelussa, jos tilalla on tehty suuria puukauppoja ja saatu näin paljon alv-tilityksiä.

Puukauppojen lisäksi alv-velvollisen metsänomistajan on maksettava vero myös yhteensä yli 850 € arvoisista omaan käyttöön otetuista maa- ja metsätalouden tuotteista. Omaa käyttöä ovat esim. yksityistalouden rakennus- ja polttopuut. Omaan käyttöön otetun puutavaran arvona alv-verotuksessa ei käytetä esim. ajankohdan kantohintoja, vaan puutavaran tuottamisen välillisiä ja välittömiä kustannuksia. Verottaja on julkaisut ohjetaksoja, joissa esim. mäntytukki on 12.61 €/m3, kuusikuitu 9.25 €/m3 ja halot 13.46 €/m3.

Hankintatyön verotus

Metsänomistajan valitsema metsäverojärjestelmä ei vaikuta hankintatyön verotukseen. Säännöt ovat samat molemmissa järjestelmissä. 

Hankintakaupalla tarkoitetaan sellaista puutavaran myyntiä, jossa metsänomistaja vastaa puutavara valmistamisesta ja/tai kuljettamisesta puukauppasopimuksen ehtojen mukaisesti. Hankintatyötä koskevia säännöksiä sovelletaan myös puutavaran käteiskaupassa. Käteiskaupassa metsänomistaja tekee kaupan jo valmiiksi tehdystä puutavaraerästä. Verotuksessa tarkoitettua hankintatyötä on vain puutavaran valmistus- ja kuljetustyö. Hankintatyötä on myös esim. hakkeen, polttorangan, halkojen ja pilkkeiden valmistaminen ja kuljettaminen. 


Verotuksessa hankintatyötä voi tehdä vain maatilana pidetystä metsästä (merkitty verohallinnon maatilarekisteriin). Jos myy puuta hankintakaupalla esim. kesämökkitontilta, puun myyntitulo on kokonaisuudessaan pääomatuloa.

Hankintayön arvo on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin valmistettu tai kuljetettu määrä ylittää maatilakohtaisesti 125m3 vuodessa. Hankintatyön arvon verotuksen ja verovapaan kiintiön säännöksiä sovelletaan silloin, kun metsänomistaja tai hänen perheenjäsenensä osittain tai kokonaan valmistaa tai kuljettaa puutavaraa. Perheenjäseniä ovat puoliso ja kotona asuvat ennen verovuoden alkua 14 vuotta täyttäneet lapset. Myös kuolinpesä tai verotusyhtymän osakkaan tai hänen perheenjäsenensä tekemä puutavaran valmistus- tai kuljetustyö on hankintatyötä. Hankintatyön arvo katsotaan veronalaiseksi tuloksi siltä osin kuin em. henkilöiden maatilakohtaisesti yhteenlaskettu valmistama tai kuljettama puun määrä ylittää 125 m3 verovuodessa. Ratkaiseva on työn tekemisaika, ei kauppahinnan maksaminen tai mittausajankohta. Yksittäisen hankintakaupan verovapaata määrää voi kasvattaa jaksottamalla hankintatyön tekemistä usealle kalenterivuodelle.
Verovapaan määrän ylittävä osa hankintatyöstä on tekijänsä henkilökohtaista ansiotuloa valitusta metsäverojärjestelmästä riippumatta.

Verotuksessa hankintatyön arvo on sama kuin mitä palkatulle henkilölle olisi ollut samasta työstä paikkakunnalla maksettava. Verottaja julkaisee vuosittain ohjeelliset yksikkötaksat eri puutavaralajien valmistamiselle ja kuljettamiselle. Verovelvollinen voi toki käyttää omia verottajan taksoista poikkeavia työn arvon taksoja, mutta hänen on tarvittaessa perusteltava ne.

Pinta-alaverotuksessa olevan metsänomistajan hankintatyön arvo ei vaikuta hänen verotukseensa, jos sen määrä maatilalla jää alle 125 m3 vuodessa, koska vero määräytyy pinta-alaperusteisesti.

Puun myyntitulojen verotuksessa olevalle metsänomistajalle hankintatyön arvolla on aina merkitystä. Kun maksetusta kauppahinnasta vähennetään ensin mahdollinen alv ja sitten hankintatyön arvo saadaan puunmyyntitulona (= pääomatuloa) verotettava tulo. 

Hankintatyöstä tulee tehdä selvitys verotuksessa, vaikka hankintapuun määrä jäisikin alle verovapaan 125 m3 vuodessa.

Luovutusvoiton verotus

Metsämaan, metsätalouden rakennusten ja koneiden myynnistä saatua voittoa verotetaan tuloverolain luovutusvoittosäännösten mukaan, jos metsätalous kuuluu henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Omaisuuden myynnistä saatua luovutusvoittoa verotetaan pääomatulona (vero 29 %) sekä pinta-ala että myyntiverotuksessa. Luovutusvoitto on veronalaista riippumatta omaisuuden aiemmasta saantotavasta tai omistusajasta, poikkeuksena maatilojen sukupolvenvaihdoskaupat.


Luovutusvoiton verotuksessa verotetaan omaisuuden luovutushinnan ja hankintamenon välistä erotusta. Hankintamenona käytetään todellista poistamatonta hankintamenoa lisättynä perusparannusmenoilla ja voiton hankkimisesta aiheutuneilla kuluilla. 
Luonnollinen henkilö, kuolinpesä tai yhtymä voivat vaihtoehtoisesti käyttää todellisen hankintamenon sijasta hankintameno-olettamaa. Olettama on 20 % luovutushinnasta, jos omaisuus on ollut luovuttajalla alle 10 vuotta, ja 50 % luovutushinnasta, jos luovuttaja on omistanut omaisuuden kauemmin. 

Myytäessä kiinteää omaisuutta valtiolle, kunnalle tai kuntayhtymälle, käytetään hankintameno-olettaman 80 % luovutushinnasta. Luovutushintana käytetään yleensä kauppahintaa, joka voi sisältää myös velkavastuun siirtymisen (esim. kestävän metsätalouden rahoituslain velkavastuun siirtyminen kiinteistön mukana luetaan osaksi kauppahintaa).

Pinta-alaverotuksessa olevien metsäkiinteistöjen luovutushintaan lisätään tilalta myyntivuoden ja sitä edeltävien viiden vuoden aikana myydyn puutavaran ja myyjän itselleen pidättämän hakkuuoikeuden arvo, josta vähennetään samoilta vuosilta verotettu metsätalouden puhdas tuotto.

Perintö- ja lahjaverotus

Perintöä ja lahjaa verotetaan perintö- ja lahjaverolain mukaan. Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaissuhteen perusteella. Veroa maksetaan vähintään 3364 €:n perintöosuudesta. 

Myös metsätilan arvo määritetään perunkirjoituksessa perittävän kuolinhetken mukaan käyvän arvon periaatetta noudattaen. Käyvällä arvolla tarkoitetaan metsätilan todennäköistä luovutushintaa. Perunkirjoituksen toimittavien uskottujen miesten käsitys omaisuuden oikeasta arvosta ei sido verottajaa. Metsätilan arvon määrittäminen perintöverotusta varten on yksittäistapauksellista. Verottajalla on omat arvostamisohjeensa.