METSÄLÖN TALOUS

Yksityismetsätalouden kannattavuus

takaisin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Perusteita

Puuston arvo ja arvokasvu

Nettotuloksen laskenta

Miten metsätalouden kannattavuuteen voi vaikuttaa?

Tehtävä 3, tehtävä 4, tehtävä 5, tehtävä 6, tehtävä 7, tehtävä 8

 

 

Perusteita

 

Yksityismetsätalouden tärkeydestä (omistajat, aluetalous, kansantalous) huolimatta sen liiketaloudellinen seuranta ja tutkimus ovat olleet varsin vähäistä esim. verrattuna maatalouden kirjanpitotilajärjestelmään. Metsäalalla paino on ollut ammatillisessa osaamisessa; metsänhoito, puunkorjuu ja metsätalouden suunnittelu ovat olleet keskeisiä toimintoja. Myöskään neuvontajärjestöt ja koulutus eivät ole erityisesti kannustaneet metsänomistajia metsälön talouden seurantaan ja suunnitteluun.
Taloudellisen seurannan puute on ristiriidassa sen kanssa, että suurin osa metsänomistajista korostaa taloudellisia tekijöitä metsänomistuksen tavoitteena. Tilan metsälössä on usein huomattava pääoma, jolle talousmielessä tulisi saada omistajan haluama tuotto. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista toimintaa ja tuloksen seurantaa. 


Pelkkä tutkimuksiin ja seurantatiloihin perustuva yleinen tieto ei riitä yksityiselle metsänomistajalle, vaan hänellä tulisi olla tieto oman metsälönsä liiketapahtumista. Käytännössä tämä edellyttää oman kiinnostuksen lisäksi neuvontaa, käytännön oppaita ja kirjanpitojärjestelmiä. 

Metsätalouden on oltava kannattavaa toimintaa, jotta metsänomistajat ovat motivoituneita hoitamaan ja käyttämään metsiään kestävyyden periaatteita noudattaen. Yksinkertaistettuna kannattavuuden laskenta perustuu tulojen ja menojen erotukseen - voittoon tai tappioon. Voitto kuvaa toiminnan ns. absoluuttista kannattavuutta, mutta se ei kerro riittävästi esim. metsätilan kannattavuudesta verrattuna muihin toimialoihin ja sijoitusmuotoihin. Tiedetään vain, onko toiminta ollut kannattavaa vai ei. Puun myyntitulojen verotuksen edellyttämä kirjanpito selvittää vuositasolla metsätalouden tulot ja menot, mutta ei esimerkiksi oman työpanoksen arvoa.

Vertaamalla tuottojen ja kulujen erotusta toimintaan sitoutuneeseen pääomaan saadaan suhteellinen kannattavuus eli sijoitetun pääoman tuotto. Se mahdollistaa toiminnan kannattavuuden vertailun muihin toimialoihin ja sijoitusmahdollisuuksiin. Metsänomistajan taloudellinen vähimmäisvaatimus metsään sitoutuneelle pääomalle lienee sen ostovoiman säilyminen tulevaisuudessa, eli metsän tuoton tulee olla vähintään inflaation suuruinen. Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden ympäristössä tämä ei useinkaan riitä, vaan metsäsijoitukselle on asetettava myös korkovaatimus. Talousteorioiden mukaan sijoittaja etsii pääomalleen sijoituskohteita lähinnä tuotto-odotusten, riskien ja likviditeetin perusteella. 

Tehtävä 3: 
- Miten arvioit yksityismetsänomistajien seuraavan ja olevan tietoisia metsätaloutensa kannattavuudesta (absoluuttinen, suhteellinen)?
- Miten mielestäsi edellä mainittu talousteorioiden mukainen pääoman sijoituskohteiden arviointi sopii metsänomistukseen?

 

 

Puuston arvo ja arvokasvu

takaisin


PUUSTON ARVO

Tilan metsälön taloudellinen pääoma koostuu yleensä suurimmaksi osaksi pystypuuston arvosta. Pelkän metsämaapohjan arvo on laskentaperusteissa varsin pieni (esim. Pohjois-Karjalassa 150 – 400 €/ha ). 


Metsälön pystypuuston nykyhetken likimääräisestä arvosta käytetään käsitettä hakkuuarvo. Hakkuuarvossa hinnoitellaan metsälön laskentahetken tukki- ja kuitupuusto lähiajan keskimääräisillä kantohinnoilla. Hakkuuarvo muuttuu luonnollisesti tilan puuston määrän ja rakenteen sekä puun hintatason muutoksien takia.
Käsite hakkuuarvo on osittain harhaanjohtava, sillä vain harvoin tilan kaikki metsät ovat metsälain perusteella heti tai lähivuosina hakattavissa (= puustopääoma realisoitavissa hakkuulla). Esim. nyt arvioidaan kasvatusmetsän puuston hakkuuarvo ja sitä voidaan realisoida vasta seuraavien kymmenien vuosien aikana tulevissa harvennus- ja päätehakkuissa sen hetkisen kysyntä- ja hintatason perusteella. Hakkuuarvon sijasta osuvampi termi olisi esim. nykypuuston arvo. Heti tai tietyn jakson aikana hakattavissa olevan puuston hakkuuarvo tulisi ilmoittaa tarvittaessa erikseen.

Hakkuuarvo kertoo omistajalleen metsälön puustopääoman nykyarvon ja antaa näin mahdollisuuden arvioida nettotuloksen kanssa metsätalouden suhteellista kannattavuutta. Hakkuarvosta on apua mm. arvioitaessa metsäkiinteistön arvoa osto- tai myyntitarjousta tehtäessä. Tilakaupoissa yms. on kuitenkin syytä laatia tarkempi tila-arvio, jossa on hakkuuarvon lisäksi huomioitu muut kiinteistön arvoon vaikuttavat tekijät. Tähän palataan kohdassa metsäkiinteistön arvo ja kiinteistökauppa.

Tehtävä 4: 

Laske esimerkkitilan metsämaan puuston nykyinen hakkuuarvo metsäsuunnitelman
puustotietojen ja nykyhetken keskimääräisten alueen kantohintojen perusteella?

  puustotiedot kehitysluokittain (115 kt)


PUUSTON ARVOKASVU

Arvokasvulla tarkoitetaan puuston kantoraha-arvon muutosta. Tavallaan se on korko, jonka puuston kasvu tuottaa siihen sitoutuneelle pääomalle. Se voidaan ilmaista joko absoluuttisena (€/ha/v) tai suhteellisena (%). Arvokasvu riippuu puuston tilavuuden kasvusta ja siirtymästä (tilavuuden siirtyminen puuston järeytyessä arvokkaampiin puutavaralajeihin). 

Jos metsälön kehitysluokkarakenne on lähellä tavoitetta, voidaan puuta myydä vuosittain arvokasvua vastaava määrä ilman että puuston määrä ja arvo sanottavasti muuttuu. Vastaavasti vanhoissa metsissä voidaan hakkuut mitoittaa arvokasvua suuremmiksi (pienennetään huonosti tuottavaa pääomaa) ja nuorissa metsissä on järkevää hakata arvokasvua vähemmän (kasvatetaan pääomaa nuorissa hyvätuottoisissa metsissä). Arvokasvua voidaan käyttää apuna esim. päätettäessä metsiköiden uudistamisajankohtaa. Käytännössä puun hintavaihtelut voivat lyhyellä aikavälillä aiheuttaa suuria vaihteluja puuston arvoon ja arvokasvuun. 

Tehtävä 5: 
- Arvioi esimerkkitilan puuston vuotuinen nykyhetken arvokasvu, € ja %?
- Arvioi saamasi tulosta metsänomistajan näkökulmasta?

Tehtävä 6: 
- Laske esimerkkitilalle puuston vuotuinen "nettoarvokasvu", %?
- Arvioi saamaasi tuloksen perusteella tilan metsälön taloudellista tuottoa? Onko tulos mielestäsi luotettava? Mitkä tekijät voisivat muuttaa oleellisesti taloudellista tilannetta?

”Nettoarvokasvu” saadaan vähentämällä puuston vuotuisesta arvokasvusta arvioidut keskimääräiset vuotuiset puuntuotannon ja hallinnon kulut seuraavan periaatteen mukaan:

1) Puuston hakkuuarvo (H)
2) Vuotuinen arvokasvu (A)
3) Puuntuottamisen ja hallinnon kulut (K) 
4) ”Nettoarvokasvu” (p)

         (A-K) x 100
p = _______________
               H

Tehtävä 7: 

Metsikön puuston taloudellisen tuoton arviointia voidaan käyttää apuna esim. mietittäessä metsikön edelleen kasvatuksen kannattavuutta tai metsikkökuvioiden uudistamisjärjestystä. Seuraavan esimerkin tarkoitus on johdattaa ajattelemaan uudistamispäätöstä myös taloudellisen tuoton näkökulmasta.
Sinulla on Etelä-Suomessa uudistuskypsä 95-vuotias puolukkatyypin (VT) männikkö, josta on seuraavat tiedot:
- Pohjapinta-ala 26 m2/ha
- Keskipituus 22 m
- Keskiläpimitta 27 cm
Pohdit metsikön käsittelyssä seuraavia vaihtoehtoja:
A) Uudistetaan metsikkö nyt, sijoitetaan nettomyyntitulot seuraavin perustein: 
- Kantohinnat: Mät: 47 € /m3, Mäk: 16 € /m3 
- Uudistaminen: Kaivurilaikutus ja kylvö 336 €/ha 
- Nettotulon sijoitus 5v ja korko 4 %
B) Annetaan metsikön kasvaa 5 vuotta, sitten uudistaminen seuraavin perustein:
- Kantohinnat ja uudistamiskulut + 1 %/v
- Tilavuuskasvu 1.9 % ja 4.9 m3/ha/v 5-vuotiskautena
- Siirtymää ei oleteta enää tapahtuvan, eli tukki- ja kuitupuun osuudet puustosta ennallaan

No, sitten ne tehtävät:
1) Laske kohtien A ja B tuotto jakson aikana, €/ha/v. Verotusta, inflaatiota ja taimikon arvoa ei huomioida tässä vaiheessa.
2) Edellä oleva esimerkki on tietenkin asian pelkistetty tarkastelu. Mitä muita tekijöitä tulisi käytännössä tarkastella pohdittaessa metsikön edelleen kasvatusta ja metsiköiden uudistamisjärjestystä?

Tapion metsänhoitosuosituksissa on määritelty metsikön puuston keskiläpimittaan tai ikään perustuvat suositusrajat metsikön uudistuskypsyydelle. Niiden määrittelyssä on tutkimustietoon perustuen pyritty hakemaan suositusten mukaisesti käsitellyn metsikön taloudellisesti parhaan tuloksen antava kiertoaika (http://www.metsavastaa.net).

 

 

Nettotuloksen laskenta

takaisin


Yksityismetsien nettotulos lasketaan vähentämällä bruttokantorahatuloista (ml. kotitarvepuun markkina-arvo) kaikki metsänhoidosta ja -parannuksesta sekä metsän käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Bruttokantorahatuloista vähennetään myös hallinnon ja raakapuun myynnin menot sekä pakolliset metsänhoitomaksut. 

Nettotuloksen laskentakavio on seuraavanlainen:
lähteet Tapin taskukirja, 23. uudistettu painos

 

+ BRUTTOKANTORAHATULOT (ml. kotitarvepuun markkina-arvo)

- BRUTTOKUSTANNUKSET (ml. oman työn ja kalusto kustannukset)

Kustannukset, mm:

* uudistusalojen valmistus 

* metsänviljely

* taimikonhoito

* pystykarsinta 

* metsänlannoitus

* ojitus

* metsäteiden rakennus

Metsien hallinnon ja puukaupan menot, mm:

* hallinnon ja puun myynnin menot

* metsävakuutus

* metsänhoitomaksu

= BRUTTOTULOS

+ TUET

_________________________________________

= NETTOTULOS ennen velkojen korkoja ja veroja



Nettotulos kuvaa toiminnan katetta, metsään sidotulle pääomalle jäävää euromääräistä tuottoa. Sen on katettava metsätalouden korot ja verot sekä metsänomistajan voittovaade. Nettotulos esitetään yleensä euroina metsämaahehtaaria kohden (€/ha). 

Metsätalouden kannattavuuden laskenta nettotuloksena (€/ha) sisältää ns. hakkuusäästön arvottamisen ongelman. Hakkuusäästöllä tarkoitetaan vuotuisen toteutuneen hakkuumäärän vertaamista suositeltuun metsänhoidolliseen hakkuumäärään. Laskettaessa toteutuneen tilikauden kannattavuutta, ei hakkuusäästölle pitäisi laskea arvoa, koska puulle syntyy arvo vasta puumarkkinoilla. Näin ollen syntynyt hakkuusäästö tulisi tilinpäätöstä laadittaessa ottaa huomioon omaisuuden lisäyksenä taseessa, mutta tilikauden tuloslaskelmaan sitä ei pitäisi sisällyttää. Tilatasolla puukauppojen määrä ja rakenne sekä myös puun hintataso vaihtelevat vuositasolla varsin paljon. Tämän takia puustopääoman määrän ja arvon vuosittainen seuranta tuntuu käytännön kannalta kyseenalaiselta. Tosin metsäsuunnitelmien käyttöön laadituilla atk-järjestelmillä voidaan tilan metsävaratiedot päivittää vuosittain. 

Puutuotannon suhteellinen kannattavuus, eli sijoitetun pääoman tuotto, lasketaan suhteuttamalla vuotuinen nettotulos metsään sidotun pääoman arvoon. Tuottoprosentin laskenta on ongelmallista erityisesti siksi, että metsän todellisen laskenta-ajankohdan markkina-arvon määritys on käytännössä vaikeaa. 

Metsäntutkimuslaitos laskee yksityismetsätalouden kannattavuutta valtakunnallisen ja alueellisen aineiston perusteella metsäkeskuksittain, suuralueittain ja koko maalle. Laskenta perustuu eri lähteistä saatujen tietojen yhdistämiseen, ei kirjanpitotilojen aineistoon. Kannattavuutta mitataan tuloina, menoina ja niiden erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Näin satu nettotulos (suluissa nettotulos/bruttokantorahatulot, %) oli vuonna 1999 esim. Pohjois-Karjalassa 114 €/ha (85 %), Etelä-Savossa 164 €/ha (89 %), Etelä- Pohjanmaalla 80 €/ha (84 %) ja Lapissa 19 €/ha (78 %). 

Metsätalouden nettotuloksen (€/ha) sekä vuosittaiset että alueelliset vaihtelut ovat varsin suuret. Vuosittaista vaihtelua selittävät lähinnä puumarkkinatilanne (kantohinnat, myyntimäärät) ja kustannusten kehitys. Alueellista vaihtelua aiheuttavat merkittävimmät tekijät ovat puuntuotanto-olosuhteiden ja puumarkkinoiden erilaisuus.

Metsätalouden suhteellinen kannattavuus (= sidotun pääoman tuottoprosentti) käyttäen markkina-arvona Maanmittauslaitoksen metsäkiinteistöjen kauppahintatilastoja on ollut reaalisesti 2-5 %. Tämä on kuitenkin vain suuntaa antava arvio johtuen metsäkiinteistöjen markkina-arvon määrittämisen vaikeudesta.

Edellä olevilla valtakunnan- ja aluetason kannattavuustiedoilla on yksityiselle metsänomistajalle lähinnä suuntaa-antava tieto metsätalouden yleisestä kannattavuuskehityksestä. Tämä voi olla varsin tärkeä tieto esim. mietittäessä investointeja metsäkiinteistöihin. Metsänomistajan oman tilakohtaisen metsätalouden kannattavuuden seurannassa tarvitaan kuitenkin tilakohtaista tietoa, jonka hankkimisesta vastaa tietenkin jokainen omistaja itse. Ajan tasalla olevan metsäsuunnitelman ohella hyvä kirjanpito ainakin tuloista, menoista, työpanoksesta ja toteutuneista hakkuumääristä ovat lähtökohta taloussuunnittelulle. 

 

Miten metsätalouden kannattavuuteen voi vaikuttaa?

takaisin


Tosiasia on se, että metsätalouden yksityisellä tilalla tulee menestyäkseen olla myös taloudellisesti kannattavaa. Vain kannattava metsätalous kannustaa omistajaa panostamaan (ammattitaito, työ, pääoma) metsiensä hoitoon ja käyttöön. Vain kannattava metsätalous voi ottaa huomioon myös ympäristönäkökohdat metsien käsittelyssä. 

Seuraavassa tärkeimpiä metsätalouden kannattavuuteen tilalla vaikuttavia tekijöitä, joihin yrittäjä voi vaikutta omalla toiminnallaan:

1) Oma kiinnostus sekä riittävä ammattitieto ja –taito:
- Yrittäjällä oltava vahva motiivi ja selvät tavoitteet toiminnalle
- Riittävä ammattitieto ja –taito tarpeen, niitä voi toki kartuttaa


2) Pitemmän aikavälin suunnitelmallisuus:
- Tämä on välttämätön lähtökohta metsätalouden harjoittamisen pitkän aikajänteen takia
- Tilakohtaisen metsäsuunnitelman järkevä hyödyntäminen päätettäessä käytännön toimenpiteistä on oleellinen osa suunnitelmallisuutta
- Seurannan kautta saatu palaute tuloksista on edellytys suunnitelmallisuudelle


3) Taloudellisten näkökohtien arvioiminen metsänhoidollisten tekijöiden ohella päätettäessä käytännön metsänkäsittelyn toimenpiteistä:
kannattava puuntuotanto

- Tärkeimmät tarkasteltavat toimenpiteet ovat metsän uudistaminen, taimikonhoito, harvennushakkuut, puunkorjuu, kunnostusojitus, metsäteiden teko ja kunnossapito, lannoitus
- Eri vaihtoehtojen käyttökelpoisuuden ja onnistumisvarmuuden ohella vertailussa tulee tarkastella vaihtoehtojen välittömiä ja pitemmän aikavälin kustannuksia ja tuottoja


4) Yhteiskunnan yksityismetsätalouteen tarjoaman tuen hyödyntäminen:
- Selvitettävä erityisesti kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) mukaisten tukien hyödyntäminen metsänkäsittelyssä
- Aktiivisesti metsäänsä hoitava metsänomistaja voi saada huomattavan tuen kustannuksiin ja palkkaa itse tehdylle työlle perehtymällä tukijärjestelmään
- Lisää tietoa http://www.metsavastaa.net


5) Puukaupan hoitaminen nykyisessä toimintaympäristössä: 
- Puukauppatuloista muodostuu valtaosa metsätalouden tuloista, siksi puukaupan hyvä hallinta on oleellista metsätalouden pitkän aikavälin tuloksen kannalta
- Nykyisessä puukaupan toimintaympäristössä edellytetään metsänomistajalta hyvää perehtyneisyyttä ajankohdan markkinatilanteeseen ja myös tulevaisuuden näkymiin
- On osattava hyödyntää yhteistoiminnan tarjoamat palvelut, erityisesti metsänhoitoyhdistysten puukaupalliset palvelut, oman puukaupan suunnittelussa ja toteutuksessa http://www.mhy.fi 


6) Omatoimisuus:
- Oman tiedon ja taidon käyttö korvaamaan vieraalta ostettuja palveluja on parhaita keinoja vähentää metsänhoidon kustannuksia ja saada sopivissa puunkorjuukohteissa työpalkka
- Omatoimisuus edellyttää ajan ja fyysisten tekijöiden lisäksi riittävää ammattitietoa ja –taitoa
- Omatoimisuuden kannattavuus on laskettava erityisesti puukaupan ja puunkorjuun yhteydessä
- Itse ei tarvitse osata ja ennättää kaikkea, vaan ostopalvelujen käyttö on osa yritystoimintaa

7) Metsäverotuksen mahdollisuuksien tunteminen ja hyödyntäminen:
- Molempiin vielä käytössä oleviin metsäverotusmuotoihin sisältyy tekijöitä, joita käyttämällä verovelvollinen voi merkittävästi vaikuttaa metsälön vuotuiseen taloustuloksen
- Riittävä verotuksen perusteiden hallinta on edellytys mahdollisuuksien hyödyntämiselle

8) Metsäkiinteistökauppa:
- Järkevä lisämetsän hankinta on nopein tapa lisätä tilan metsävaroja ja sitä kautta metsän hyödyntämismahdollisuuksia
- Metsätulojen sijoitus metsäpääomaan erityisesti, kun metsätalouteen panostetaan ja sen kehitysnäkymät arvioidaan riittävän hyviksi


9) Metsätulojen sijoittaminen metsän ohella muihin sijoituskohteisiin:
- Metsätuloille pyritään hakemaan mahdollisimman tuottoisa sijoituskohde ja halutaan ottaa myös sen edellyttämä riski
- Ei haluta lisätä metsäomaisuutta esim. hoitotöiden tai metsätalouden huonojen kehitysnäkymien takia 

Edellä olevien asioiden kokonaisvaltaisella hallinnalla (itse ja/tai ammattiapu) ja sen mukaisella käytännön toiminnalla voi omistaja tehdä pitkälti oman voitavansa metsätaloutensa kannattavuuden hyväksi unohtamatta metsän muita arvoja. 

Tehtävä 8: 

Miten arvioit em. asioiden olevan yleensä yksityismetsänomistajien "hallussa" ja onko mielestäsi vielä muita tärkeitä hallittavia osa-alueita?

 

| Oppimateriaali | Copyright | MetsäVerkko |