Tervanpoltto oli ensimmäinen teollisessa mittakaavassa harjoitettu puun jalostaminen markkinoitavaksi tuotteeksi. Terva oli aina 1800-luvun puoliväliin asti Suomen tärkeimpiä vientituotteita. Metsäteollisuutemme kehittyi vähitellen puun sahaamisesta nykyisenlaiseksi pitkälle jalostettuja monipuolisia puu-, paperi- ja kartonkituotteita valmistavaksi kansainväliseksi toimijaksi.

Merkittävimmät viime aikojen muutokset ovat olleet metsäteollisuuden 1990-luvun alkupuolelta alkanut keskittyminen suuriksi konserneiksi ja kansainvälistyminen.
Kolmen suurimman metsäteollisuusyrityksen (Stora Enso Oyj, UPM Oyj ja Metsäliitto-Yhtymä) osuus paperin ja kartongin tuotannosta on noin 98 %, vaneri tuotannosta noin 90 % ja sahatavaratuotannosta noin 50 %. Tältä pohjalta on myös hyvin ymmärrettävää em. kolmen toimijan hallitseva asema raakapuun ostossa. Sahatavaran tuotannossa on vielä koko joukko pieniä ja keskisuuria itsenäisiä sahoja, joiden raaka-aineen hankinta vaikuttaa paikallisesti sahatukin kysyntään.
Suomen metsäteollisuus on perinteisesti toiminut kansainvälisillä markkinoilla, koska viennin osuus tuotannosta on ollut hallitseva. Viimeaikainen tuotantotoiminnan laajentuminen ulkomaille on tapahtunut sekä yritysostoin että rakentamalla kokonaan uutta kapasiteettia. Yhtiöiden yhteenlasketusta liikevaihdosta ja useiden tuotteiden tuotantomäärästä jo yli puolet syntyy Suomen ulkopuolella. Pääosa ulkomailla sijaitsevasta tuotantokapasiteetista on Länsi-Euroopassa, mutta viime vuosina kasvava kiinnostus on kohdistunut Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan. Venäjä on perinteisesti ollut tärkein metsäteollisuutemme tuontipuun lähde. Maan suuret metsävarat, elintason nousun ja yhteiskunnallisten olojen vakautuminen tekevät Venäjästä varteenotettavan metsäteollisuuden tuotannollisten investointien kohteen. Tavallaan liikkeellelähtönä suomalainen metsäteollisuus on viime aikoina rakentanut Venäjälle useita sahalaitoksia, joiden sahatavaran ja sivutuotteiden jatkojalostus tapahtuu toistaiseksi osittain Suomessa.
Kasvua ja kansainvälistymistä osoittaa myös suomalaisten metsäteollisuusyritysten yhteenlasketun liikevaihdon kohoaminen yli viisinkertaiseksi (6,5 mrd.€ -> 36 mrd.€) vuodesta 1990 vuoteen 2001.
Samanaikaisesti yhtiöiden omistus on siirtynyt yhä enemmän ulkomaisille osakkeenomistajille.
Yleisesti arvioidaan, että kansainvälinen metsäteollisuuden keskittyminen jatkuu edelleen suomalaisten yhtiöiden ollessa siinä aktiivisesti mukana.

Metsäteollisuutemme tuotannon rakenne on kehittynyt yhä pitemmälle jalostettuihin tuotteisiin ollen tällä hetkellä metsäteollisuusmaiden huippua. Tämä on ollut edellytys kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi vientimarkkinoilla. Kansantalouden kannalta pitemmälle jalostetut tuotteet tuovat enemmän vientituloja ja työtä suhteutettuna jalostettuun puumäärään. Suomi ei menesty kansainvälisessä kilpailussa bulkkituotteilla, vaan pitkälle jalostetuilla tietoa ja taitoa vaativilla korkealaatuisilla tuotteilla. Maapallolla on tarjolla runsaasti meitä halvempia tuotantoympäristöjä (esim. raaka-aine, työ) massatuotannolle.

Suomi sijoittuu metsäteollisuuden aseman kansainvälisessä vertailussa varsin korkealle monen tekijän osalta. Maailman metsävaroista Suomessa on noin 0,5 % ja metsien hakkuista noin 1,5 %. Metsäteollisuuden viennin osuus kokonaisvientituloista ja vientituloista/asukas on Suomessa suurempi kuin muissa maissa. Seuraavat muutamia Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja vientiosuuksia maailmalla havainnollistavia lukuja:
• Osuus tuotannosta 5 %
• Osuus viennistä 10 %
• Osuus paperin ja kartongin viennistä 15 %
• Osuus paino- ja kirjoituspaperin viennistä 25 %

Suomessa metsävarat ovat puunjalostuksessa tehokkaasti hyödynnetty luonnonvara. Metsäteollisuutemme tuotannon osuus maailman vientimarkkinoilla on selvästi suurempi kuin osuutemme tuotantomäärästä. Tämä selittyy suurella tuotantomäärällä asukaslukuun verrattuna, kotimarkkinat ovat varsin rajalliset. Metsäteollisuutemme korkea jalostusaste näkyy osuudessamme pitkälle jalostettujen paino- ja kirjoituspapereiden viennissä.

Metsäteollisuutta on perinteisesti pidetty Suomessa merkittävänä ilman ja erityisesti vesistöjen kuormittajana. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana metsäteollisuus on investoinut merkittävästi ympäristöpäästöjen vähentämiseen. Vaikka tuotantomäärät ovat jatkuvasti kasvaneet ovat päästöt samanaikaisesti laskeneet huomattavasti.
Metsäteollisuus on suurimpana puun hankkijana keskeisessä asemassa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Toimimalla metsälakien, metsänhoitosuositusten ja sertifioinnin ehtojen mukaan teollisuus pyrkii omalta osaltaan vastaamaan metsätalouden kestävyydestä. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen kaikessa toiminnassaan on metsäteollisuus edistää luonnon säilymisen ohella tuotteidensa markkinointia yhä ympäristötietoisemmilla markkinoilla.

Lisää tietoa: http://www.forestindustries.fi