Hyvät metsävarat ja niiden kestävä hyödyntäminen ovat perusta monipuoliselle ja kilpailukykyiselle metsäteollisuudelle. Metsäteollisuuden merkitys Suomen ulkomaankaupasta riippuvaiselle kansantaloudelle on edelleen keskeinen. Metsäviennin osuus tavaraviennin bruttotuloista on nykyisin n. 25 %. Vielä1950-luvulla osuus oli peräti 80 %, mutta on supistunut erityisesti metalli- ja elektroniikkateollisuuden suhteellisen osuuden kasvaessa. Vuonna 2002 metsäviennin arvo oli noin 12 mrd. euroa, josta kemiallinen metsäteollisuus n. 80 % ja mekaaninen metsäteollisuus n. 20 %.

Metsäviennin kansantaloudellista merkitystä korostaa sen tuotannon muita vientialoja korkeampi omavaraisuusaste. Tärkeimmistä tuotannontekijöistä puuraaka-aine ja energia saadaan pääosin kotimaasta. Kaikkiaan tuontipanosten osuus tuotannossa on keskimäärin n. 15 %. Tämän takia metsäteollisuuden osuus ulkomaankaupan nettovientituloista on selvästi suurempi kuin bruttovientituloista.

Metsäteollisuuden kokonaistuotannosta menee vientiin keskimäärin 85 %. Viennistä n. 80 % suuntautuu Euroopan markkinoille vaikka tuotteita toimitetaankin noin 150 maahan. Tärkeimpiä yksittäisiä vientimaita ovat Saksa, Britannia, Ranska ja Espanja. Muut keskeiset markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Aasia. Toiveet metsäteollisuuden tuotteiden kulutuksen kasvusta ja uusista markkina-alueista kohdistuvat erityisesti Aasiaan ja entisen Itä-Euroopan maihin.

Metsäteollisuuden kansantaloudellinen asema korostuu, kun asiaa tarkastellaan koko metsäklusterin (metsätalous, metsäteollisuus, ja niihin liittyvät muut toimialat) osalta. Esim. seuraavien toimialojen tuotannossa metsäsektorin merkitys on suuri:
• Metalliteollisuus (esim. paperikoneet, sellukattilat, sahojen, lastulevy- ja vaneritehtaiden laitteet ja kuljettimet, metsäkoneet jne…)
• Kemianteollisuus (esim. paperi- ja selluteollisuuden kemikaalit)
• Sähkö- ja elektroniikkateollisuus (esim. ohjausjärjestelmät)
• Liikenne (raaka-aine ja tavarakuljetukset)
• Energiantuotanto (esim. metsäteollisuuden sähkön kulutus on noin kolmasosa maamme sähkön kokonaiskulutuksesta)
• Tutkimuslaitokset ja koulutus (metsäsektorin kilpailukyvyn turvaaminen)