Pääomistajaryhmien (yksityiset, valtion, yhtiöt, kunnat ja yhteisöt) väliset metsänomistuksen muutokset ovat vähäisiä. Yksityismetsien omistusrakenne on muuttunut viime vuosikymmeninä ja muutos näyttää jatkuvan edelleen yhteiskunnan yleisen rakennemuutoksen seurauksena. Muutos tapahtuu perinnönjaon ja kauppojen kautta. Yksityismetsälöiden keskimääräinen hallinta-aika noin 30 vuotta tarkoittaa omistusoikeuden vuosittaista vaihtumista noin 10 000 tilalla.

Viime vuosikymmenien keskeisiä omistusrakenteen muutoksia ovat olleet seuraavat:
1) Metsien siirtyminen aktiiviviljelijöiltä erityisesti eläkeläisille ja palkansaajille. Tämä on seurausta maatalouden rakennemuutoksesta, joka on EU-jäsenyyden aikana ollut erityisen nopeaa. Tilanomistajat ovat siirtyneet eläkkeelle tai muihin ammatteihin tai tilan perinyt tai ostanut nuorempi sukupolvi ei jatka enää maataloustuotantoa.

2) Yhteisomistuksen osuuden kasvu. Perikuntien ja yhtymien hallussa on noin 25 % yksityismetsien alasta ja niihin kuuluu noin 300 000 osakasta. Kuolinpesän omistusmuodoksi on valinnut perikunta erityisesti silloin, kun kukaan perillisistä ei jatka tilalla elinkeinotoimintaa. Myös perikunnille edullinen pinta-alaverotus on saattanut houkutella omistusmuodon valinnassa, tosin tämä peruste päättyy vuonna 2005.

3) Naisten osuuden kasvu. Naisten metsänomistusosuuden kasvun syiksi on arvioitu heidän miehiä korkeampaa keski-ikää ja juridisesti myös avioparien yhteisomistuksen yleistymistä. 1990-luvulla omistusosuus näyttää vakiintuneen 20 prosenttiin.
4) Keski-iän kohoaminen. Yksityismetsänomistajien keski-ikä on peräti 57 vuotta, miehillä 5 6vuotta ja naisilla 60 vuotta. Voi todeta, etteivät metsät tällä hetkellä ole ainakaan ”nuorten ja kokemattomien” hallussa. Metsä on omistajalleen ilmeisen mieluisaa omaisuutta, koska se halutaan pitää omistuksessa vanhuusvuosille asti.
5) Hidas pirstoutuminen. Välillä 1991-2000 täyttä metsänhoitomaksua maksavien metsänomistajien keskimääräinen metsäala pieneni 1,7 ha ( 37,7 ha - 36,0 ha). Metsäpinta-alaa siirtyi selvästi pienempiin kokoluokkin. Erityisesti alle 20 hehtaarin metsälöiden lukumäärä lisääntyy ko. jaksolla.
6) Metsänomistaja asuu yhä useammin tilan ulkopuolella. Metsänomistajien asuminen tilalla on vähentynyt erityisesti maatalousyrittäjien metsänomistusosuuden vähenemisen myötä. Kuitenkin 50 prosenttia metsänomistajista asuu edelleen tilalla ja 17 prosenttia tilan sijaintikunnassa.
Suurissa kaupungeissa asuu edelleen alle 10 prosenttia metsänomistajista.

Tehtävä 3 : Arvioi em. muutosten vaikutusta esim: A) Käytännön metsien hoitoon ja käyttöön B) Metsänomistajien neuvonnan ja ammattiavun tarpeeseen C) Metsänomistajien yhteistoimintaan ja edunvalvontaan?