Metsätase kuvaa metsien käytön tasoa ja määrällistä kestävyyttä. Metsätaseessa kokonaispoistumaa verrataan kasvuun.

• Kokonaispoistuma = Metsistä vuodessa poistuneen kuorellisen runkopuun määrä, m3 (käyttöpuu + hakkuutähde + luonnonpoistuma)
• Kasvu = metsien vuotuinen kuorellisen runkopuun kasvu, m3

Pitemmällä aikavälillä metsätalouden tavoitteena on sekä tilatasolla että myös laajemmilla aloilla aina valtakunnan tasolle asti puuvarojen säilyttämien tai niiden kasvattaminen. Näin täytetään metsätaloudelle asetettu puuvarojen määrällisen kestävyyden vaatimus. Puuvarojen kasvaessa niihin sitoutuu hiilidioksidia, mikä on osaltaan vähentämässä kasvihuonekaasuja.

Lyhyemmällä aikavälillä esim. tilan metsälön vuotuinen suositeltava hakkuumäärä voi poiketa selvästi kasvusta
• Tilalla selvästi yli tavoiterakenteen uudistuskypsiä ja huonotuottoisia metsiä --> hakataan tilapäisesti yli kasvun tavoitteena saada ajan mittaan lisää hyväkasvuisia nuoria ikäluokkia
• Tilalla runsaasti taimikoita ja kasvatusmetsiä --> hakataan suunnitelmakaudella selvästi alle vuotuisen kasvun tavoitteena lisätä puustopääomaa

Kuva 1. Metsätase, l ähde: Metsäntutkimuslaitos

1960-luvun alkupuolella metsiemme kokonaispoistuma ylitti kasvun. Tämä yhdessä puuston määrän laskun kanssa oli merkittävä syy mittavien metsänparannustöiden tekemiseen yhteiskunnan tuella erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. 1970-luvulta lähtien kasvu on ollut vuositasolla suurempi, kuin kokonaispoistuma. Tällä hetkellä vuotuinen kokonaispoistuma on noin 70 milj.m3 ja kasvu noin 80 milj.m3, eli vuotuinen teoreettinen hakkuusäästö on noin 10 milj.m3 (kuva 1.). Talousmetsässä jatkuvasti kasvua pienempi poistuma ei ole tavoiteltava tilanne, sillä se johtaa vähitellen puustoon vanhenemisen ja tuhojen lisääntymisen aiheuttamaan kasvun ja tuoton alenemiseen. Hakkuusäästön taloudellista hyödyntämistä arvioitaessa on kuitenkin muistettava, että kokonaiskasvussa on mukana myös erilaisten talouskäytön ulkopuolella olevien suojelualueiden kasvu. Käytännössä talouskäytössä olevien metsiemme hakkuumahdollisuudet alkavatkin olla jo melko hyvin käytössä.
Viime vuosien ongelmana on ollut hakkuiden kohdistuminen liikaa päätehakkuisiin metsänhoidollisesti tarpeellisten ensiharvennusten määrän jäädessä alle tavoitteiden. Tähän on puun kysynnän ohella vaikuttanut metsäverotuksen siirtymäajaksi pinta-alaverotuksen valinneiden metsänomistajien hakkuumahdollisuuksien realisointi. Teollisuuden puuhuollossa tuontipuun määrä on kasvanut nopeasti 1990-luvun alun 6 miljoonasta kuutiosta nykyhetken vuosi 2003 noin 16-17 miljoonaan kuutioon. Tämä on osaltaan mahdollistanut metsäteollisuuden kapasiteetin kasvun Suomessa.

Lisää tietoa metsävaroista ja niiden kehityksestä:
- http://www.forestindustries.fi/metsa
- http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=48

Tehtävä 4: Selvitä maamme metsävarojen muutosta ja muutosten syitä välillä 1920-2002. Tarkastele esim. seuraavia tekijöitä:
1) Metsäpinta-ala
2) Puuston tilavuus
3) Puuston kasvu
4) Puulajisuhteet