METSÄPOLITIIKKA

Metsävarat ja niiden kehitys

takaisin

 

 

 

 

 

 

 

Suomen kokonaismaa-ala on 30,5 miljoonaa hehtaaria, josta metsätalouden maata on 26,3 miljoonaa hehtaaria. Metsätalouden maa jaetaan suomalaisessa luokituksessa seuraaviin pääluokkiin:
- Metsämaa, jolla puuston keskimääräinen kasvu kiertoaikana on vähintään 1 m3/ha/v
- Kitumaa, jolla ” 0,1 – 0,9 m3/ha/v
- Joutomaa, jolla ” alle 0,1 m3/ha/v
- Muu metsätalouden maa, johon luetaan esim. metsätalouden tiet ja varastoalueet
Puuntuotannon kannalta keskeisen metsämaan pinta-ala on nykyisin noin 20,2 miljoonaan hehtaaria. Viime vuosikymmeninä tehdyt kitu- ja joutomaan soiden ojitukset sekä peltojen metsitykset ovat lisänneet jonkin verran metsämaan alaa.


Metsien puuston runkotilavuus on nykyisin noin 2 miljardia (2000 miljoonaa) kuutiometriä. Männyn osuu on 47 %, kuusen 34 % ja lehtipuiden 19 %(koivua 15 %). Puuston määrä oli 1920-luvulla silloisen Suomen alueella 1588 milj.m3. Sotien jälkeisen ajan alueluovutusten, jälleenrakennuksen, teollistumisen ja sotakorvausten maksu edellyttämästi suuren hakkuumäärän seurauksena puuston määrä laski 1960-luvulla 1491 milj.m3:iin. Tämä kehitys herätti silloin voimakasta huolestumista maamme metsävarojen riittävyydestä erityisesti kasvavan metsäteollisuuden tarpeisiin.

Metsien puuston vuotuinen kasvu on nykyisin 79,4 miljoonaan kuutiometriä. 1950- ja 1960-luvuilla kasvu oli noin 55 miljoonaa kuutiometriä. Kasvu kohosi erityisesti 1970-luvulta lähtien aina 1990-luvun alkupuolelle, sittemmin kasvun kohoaminen on tasaantunut, kuva 1.


| Oppimateriaali | Copyright | MetsäVerkko |