Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä hallinnoimia ja rahoittamia yhdistyksiä. Toimintaa säätelee vuoden 1999 alusta voimaan tullut laki metsänhoitoyhdistyksistä.
Lain perusteella metsänhoitoyhdistyksen toiminnan tarkoitus on
• Edistää metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista
• Edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä
• Tarjota toimialueellaan metsänomistajille metsätaloudessa tarvittavia palveluja ja ammattiapua
Itsenäisten metsänhoitoyhdistyksien lukumäärä on viime vuosina pienentynyt nopeasti fuusioiden seurauksena. Vuoden 2004 alussa yhdistyksiä oli 158, kun vuonna 1990 yhdistyksiä oli vielä yli 350.

Yhdistyksen jäsenyys
Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä ovat kaikki metsänhoitomaksua maksavat metsänomistajat, elleivät he kieltäydy jäsenyydestä. Yhdistyslain jäsenyysperiaatteista poiketen jäsenyys syntyy ilman omaa hakemusta metsänhoitomaksuvelvollisuuden kautta. Automaattijäsenyyttä on perusteltu sillä, että lähes kaikki metsänomistajat ovat velvollisia rahoittamaan yhdistystoimintaa metsänhoitomaksuilla. Näin kaikille maksuvelvollisille turvataan mahdollisuus osallistua yhdistyksen päätöksentekoon.
Myös suomalainen ryhmäsertifiointiin perustuva metsäsertifiointi puoltaa automaattijäsenyyttä. Yhdistyksen jäsenyydestä voi erota kirjallisella ilmoituksella, ero astuu voimaan heti ilman irtisanomisaikaa.

Metsänhoitoyhdistyksen on toiminnassaan kohdeltava tasapuolisesti kaikkia metsänhoitomaksu maksavia metsänomistajia, vaikka he eivät olisikaan yhdistyksen jäseniä. Vaatimus perustuu veroluonteisen metsänhoitomaksun maksuvelvollisuuteen.

Yhdistyksen palvelut
Metsänhoitoyhdistystoiminnan tavoitteena on tarjota metsänomistajille palveluja kaikissa metsää koskevissa asioissa. Metsänomistajien edunvalvonta ja heidän metsätaloudellisten tavoitteidensa toteutuminen on palvelutehtävän yleinen periaate. Palveluissa on jonkin verran alueellista vaihtelua johtuen esim. yhdistyksen roolista puukaupassa ja puunhankinnassa. Keskeisiä palveluja ovat metsänhoito-, puukaupalliset-, koulutus-, tiedotus-, neuvonta- ja suunnittelu- sekä muut asiantuntijapalvelut.

Metsänhoitoyhdistys ei saa harjoittaa kauppaa ostamalla tai myymällä metsänhakkuuoikeuksia tai puutavaraa omaan lukuunsa eikä muutakaan elinkeinotoimintaa, joka ei ole tarpeellista yhdistyksen tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseksi.

Puukauppasopimuksia yhdistys voi tehdä metsänomistajan kirjallisen valtuutuksen tai toimeksiannon perusteella (valtakirjakauppa). Myös toistaiseksi voimassa oleva sopimus metsän hoito- ja hakkuutöistä katsotaan tällaiseksi sopimukseksi.
Poikkeuksena edellisiin yhdistys voi tietyin rajoituksin tehdä toimitussopimuksia energiapuusta ja metsäkeskuksen toimialueen pienyritysten tarvitsemasta puusta.
Puukaupassa ja puunkorjuussa yhdistys voi antaa ammattiapua ja palveluja vain myyjälle tai hänen valtuuttamalleen.

Metsänhoitoyhdistysten hyvää markkina-asema ja luottamusta metsänomistajien keskuudessa kuvastaa se, että yhdistysten kautta hoidetaan noin 80 % metsänhoitotöistä, noin 70 % puunmyyntisuunnitelmista ja noin 40 % puukaupoista tehdään yhdistysten valtakirjakaupoilla.

Metsänomistajien kaikinpuolinen avustaminen ja edunvalvonta puukaupassa on korostunut viime vuosi yhdistysten toiminnassa. Tämä johtuu paljolti EU:n ja kansallisen kilpailulainsäädännön edellyttämistä muutoksista puukaupassa. Keskitettyjen sopimusten aikakaudesta on siirrytty ostajan ja myyjän väliseen sopimiseen.

Toiminnan rahoitus
Metsänhoitoyhdistykset rahoittavat toimintansa palveluista perityillä maksuilla (= toimitusmaksut) ja lakisääteisillä metsänhoitomaksuilla. Metsänhoitomaksuilla kerättyjä varoja ei saa käyttää olennaisesti kilpailua vääristävällä tavalla. Perusteena rajoitukselle on se, että metsäpalveluja tarjoavat yhdistysten lisäksi muutkin tahot. Tulojen rakenteessa (toimitusmaksut - metsänhoitomaksut) on yhdistysten välillä suuria eroja.

Metsänhoitomaksuja on käytettävä ensisijassa toimialueen metsänomistajien metsänhoidolliseen ja metsätaloutta yleisesti edistävään neuvontaan, koulutukseen ja tiedotukseen sekä yhdistyksen hallinnollisiin tehtäviin. Laissa on määritelty tarkemmin sallitut käyttökohteet. Yhdistysten on kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään selvitettävä varojen käyttö kustannusten katteeksi.

Pakollinen metsänhoitomaksu määräytyy maksettavaksi metsänomistajalle, jolla on metsämaata Lapin läänissä vähintään 12, Oulun läänissä vähintään 7 ja muualla maassa vähintään 4 hehtaaria. Pienemmän metsälön omistaja voi hakemuksesta tulla yhdistyksen jäseneksi.

Tilan metsänhoitomaksu koostuu perusmaksusta ja hehtaarikohtaisesta maksusta.
Perusmaksu on 70 % koko maan kolmen edellisen vuoden puukuutiometrin keskikantohinnasta ja sen määrää maa- ja metsätalousministeriö.
Hehtaarikohtainen maksu määräytyy puukuutiometrin keskikantohinnan ja metsänhoitoyhdistyksen vuosittain päättämän maksuprosentin perusteella. Maksuprosentin ylärajat ovat välillä 11 % - 1,5 % neljän maantieteellisen vyöhykkeen puitteissa. Yhdistyksen ei ole pakko periä hehtaarikohtaista maksua lainkaan.
Metsänomistajakohtainen hehtaarikohtaisen maksun yläraja on 30 x puukuutiometrin keskikantohinta. Yläraja on metsänhoitoyhdistyskohtainen.

Metsänomistaja saa vapautuksen metsänhoitomaksusta, jos lain asettamat seuraavat edellytykset täyttyvät.
1) Metsästä on laadittu voimassa oleva metsäsuunnitelma
2) Metsää on vähintään kolmen vuoden ajan hoidettu ja käytetty hyvän metsänhoidon ja –käytön vaatimusten mukaisesti
3) Metsässä ei ole selviä metsänhoidollisia puutteita
4) Metsän hoidossa ja käytössä on käytettävissä muu kuin metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva metsäammattihenkilö, jos metsänomistaja tai hänen puolisonsa ei ole metsäammattihenkilö taikka suorittanut metsätalousyrittäjän tutkintoa vastaavan tutkinnon tahi vastaavan tasoista näyttökoetta
5) metsänomistaja ei ole jäsenenä siinä metsänhoitoyhdistyksessä, jonka toimialueella metsä sijaitsee
Vapautusta haetaan metsäkeskukselta ja se myönnetään enintään kymmenen vuoden ajaksi.

Hallinto
Yhdistyksen korkeinta päätösvaltaa käyttää vaaleilla (postiäänestys) neljäksi vuodeksi valittu valtuusto. Valtuutettujen lukumäärä on 15-39 henkilöä. Vaalissa äänioikeus on yhdistyksen jäsenillä. Jos metsää omistaa yhtymä, yhteisö, yhteisetuus tai puolisot yhteisesti, metsänomistajilla on yksi yhteinen ääni. Vähintään kahdella yhdistyksen jäsenellä on oikeus asettaa ehdokkaita valtuuston vaaliin.
Valtuusto hyväksyy mm. seuraavat asiat:
• Toimintasuunnitelma ja talousarvio
• Toimintakertomus ja tilinpäätös
• Hallituksen valinta
• Metsänhoitomaksuprosentti
• Yhdistyksen säännöt
• Yhdistysten yhdistymiset
Hallitus vastaa yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta valtuuston päätösten mukaisesti (toimeenpanotehtävä), valmistelee valtuustolle esiteltävät asiat ja edustaa yhdistystä. Hallituksen jäsenten lukumäärä määrätään yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen hallituksen jäsenten tulee edustaa riittävästi yhdistyksen eri alueita ja metsänomistajakunnan rakennetta.

Yhdistyksen käytännön toiminnasta vastaa toiminnanjohtaja yhdessä muiden toimihenkilöiden, työntekijöiden ja urakoitsijoiden kanssa.

Lisää tietoa: http://www.mhy.fi

Tehtävä 9: Viime vuosina on tehty useita metsänhoitoyhdistysten fuusioita. Mitkä ovat olleet sinun mielestäsi tärkeimmät syyt fuusioihin?