METSÄPOLITIIKKA

Metsälaki (1.1.1997-)

takaisin

 

 

 

 

 

 

 

Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Kestävästi hoidetut metsät antavat hyvän tuoton ja niiden biologinen monimuotoisuus säilyy.
Metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavilla alueilla kaikkien omistajaryhmien kohdalla. Metsälakia ei sovelleta
1) Luonnonsuojelulain nojalla muodostetuilla suojelualueilla
2) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella
3) Erämaalain mukaisilla alueilla muutoin kuin tämän lain 12 §:n 1 momentin osalta
4) Asemakaava-alueilla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita
5) Alueilla, joilla on voimassa toimenpiderajoitus asemakaavan laatimiseksi
6) Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitettuja alueita


Metsälaki ei estää metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön, esim. pelloksi. Jos metsätalousmaata, joka on ilmoitettu otettavaksi muuhun käyttöön, ei ole viiden vuoden kuluessa hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamisesta otettu tähän käyttöön, sovelletaan alueeseen ja sillä suoritettuun hakkuuseen tai muuhun toimenpiteeseen tämän lain määräyksiä (3 §).

On muistettava, että metsälaki asettaa hyväksyttävän toiminnan alarajat metsien käsittelylle (esim. uudistamiskypsyys, uudistamisvelvoite, harvennushakkuut, erityisen arvokkaiden elinympäristöjen käsittely).

Metsänhoitosuosituksissa on puolestaan kuvattu ns. hyvän metsänhoidon menetelmät ja vaatimukset, joiden mukaan käytännössä tulisi toimia.

Metsälain keskeisimmät käytännön metsätaloudessa huomioon otettavat asiat:

1) Kasvatushakkuut
- Alueelle jäätävä riittävä kasvatuskelpoinen puusto
- Vältettävä jäävän puuston vaurioitumista
- Vältettävä puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita

2) Uudistushakkuun edellytykset
- Metsikön uudistuskypsyyden lakirajat arvioidaan puuston keskiläpimitan tai iän perusteella (taulukko 1). Lakirajojen noudattaminen on ehdoton vaatimus, mutta se ei ole suositeltavan toiminnan mukaista.

Taulukko 1.Uuudistushakuun rajat metsälain mukaan.

 
Muu Suomi
Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa
Lappi
 Pääasiallinen  puulaji ja  kasvupaikan laatu
keskiläpi-mitta
keski-ikä, v
keskiläpi-mitta
keski-ikä, v
keskiläpi-mitta
keski-ikä, v
 Mänty
 Tuore tai  ravinteikkaampi  kangas
27
70
25
90
23
110
 Kuivahko kangas
25
80
24
100
23
120
 Kuiva kangas
23
100
22
120
22
130
 Kuusi
 Lehtomainen tai  ravinteikkaampi  kangas
25
70
24
80
23
100
 Tuore kangas
24
80
23
90
22
110
 Raudus- ja hieskoivu
 Lehtomainen tai  ravinteikkaampi  kangas
24
50
23
60
22
60
 Tuore kangas
24
60
23
60
22
60

Lähde: Metsätalouden säädökset 2003.

- Metsänhoitosuosituksissa on määritelty vastaavat hyvän metsänhoidon mukaiset uudistuskypsyyden rajat (taulukko 2). Ensisijaisena uudistamiskriteerinä pidetään läpimittaa.
Tutkimuksiin perustuvat suositukset osoittavat rajan, jolloin metsikön kasvun ja tuoton
perusteella kannatta harkita metsikön uudistamista.


Taulukko 2. Metsikön uudistuskypsyys kangasmailla hyvän metsänhoidon suositusten mukaan.

 
Etelä-Suomi
Pohjois-Suomi
 
Läpimitta
cm
Ikä, v
Läpimitta cm
Ikä, v
 Mänty
 Tuore kangas
29-31
80-90
26-29
100-130
 Kuivahko kangas
27-29
90-100
24-27
110-150
 Kuiva kangas
25-27
110-120
23-25
130-160
 
 Kuusi
 Lehtomainen kangas
28-30
80-90
23-26
100-130
 Tuore kangas
26-28
90-100
23-26
100-130
 
 Rauduskoivu
 Lehtomainen kangas
28-30
60-70
23-24
60-70
 Tuore kangas
26-28
70-80
23-24
60-70
  
 Hieskoivu 
 Lehtomainen ja tuore kangs.
25-27
60-70
23-24
60-70
 

Lähde: Hyvän metsänhoidon suositukset 2001.

- Metsikkö voidaan uudistaa ennen lain järeys- ja ikävaatimuksia vain, jos siihen on erityinen syy. Erityisiä syitä voivat olla mm. puuston huono kasvu, tai vähäinen taloudellinen tuotto sopimattoman kasvupaikan tai puuston huonon laadun, vähäisyyden tai sairauden takia.
- Järeys- ja ikävaatimukset eivät koske erityiskäyttöön perustettuja metsiköitä, kuten joulukuusi-, energiapuu tai muita erikoismetsiköitä

3) Luontaisen uudistamisen edellytykset
- Puuston, maaperän ja pintakasvillisuuden perusteella oltava ennalta arvioiden riittävät edellytykset luontaisen taimiaineksen muodostumiseen

4) Metsän hakkaajan vastuu
- Metsänhakkaajan tulee huolehtia siitä, että hakkuussa ja siihen liittyvissä toimenpiteissä noudatetaan metsälakia
- Silloin, kun metsänhakkuuoikeus on luovutettu toiselle, metsän hakkaajaksi katsotaan metsänhakkuuoikeuden haltija

5) Uuden puuston aikaansaaminen
- Uudistushakkuun jälkeen alueelle saatava kohtuullisessa ajassa taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko, joka kehittymistä muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa. Taimikossa on oltava riittävän tasaisesti jakautuneena vähintään taulukon 3 määrät taloudellisesti kasvatuskelpoisia taimia. Taulukossa 3 on esitetty myös hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset tavoitetiheydet, joihin käytännön metsätaloudessa tulee pyrkiä.
- Taimikon perustamista koskevat toimenpiteet on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa uudistushakkuun aloittamisesta tai kolmen vuoden kuluessa uudistushakkuun päättymisestä
- Tarvittaessa tulee huolehtia taimikon täydennysistutuksesta tai -kylvöstä ja metsää luontaisesti uudistettaessa taimettumisedellytyksiä ylläpitävistä toimenpiteistä (maanpinnan käsittely, taimettumista haittaavien puiden ja pensaiden raivaus sekä ruohon-, heinän- ja vesakontorjunta).
- On huolehdittava aikaansaadun nuoren taimikon eloonjäämisen ja kehittymisen kannalta tarpeellisesta ruohon-, heinän- ja vesakontorjunnasta ja muusta jälkihoidosta
- Vastuu uuden puuston aikaansaamisesta kuuluu maanomistajalle, kiinteistön omistusoikeuden siirtyessä vastuu siirtyy uudelle omistajalle

Taulukko 3. Taimikoiden tiheysvaatimukset ja -suositukset. Kasvatuskelpoisia taimia tasaisesti uudistusalalle jakautuneina, kpl/ha.

 Menetelmä
Lakiraja
Lappi
Lakiraja
Lappi
Tapio viljelytiheys/ luontaisen tavoite
Taimikonhoidon jälkeen, Tapio
 Männyn istutus
1100
1300
2000-2500
1800-2000
 Männyn kylvö
1100
1300
4000-5000
1800-2000
 Kuusen istutus
1000
1200
1800-2300
1800
 Koivun istutus
1000
1000
1600-2000
1600-2000
 Hybridihaavan istutus
 
 
1000-1200
1000-1200
 Tervalepän istutus
 
 
1600-2000
1600-2000
 Lehtikuusen istutus
 
 
1300
1300

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö, Hyvän metsänhoidon suositukset 2001.


6) Erityisen tärkeät elinympäristöt
- Metsälaissa on nimetty seitsemän metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä
- Metsälain mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla


7) Metsänkäyttöilmoitus
- Tehtävä kaikista myyntihakkuista ja uudistushakkuun osalta uudistamistavasta, metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen muusta käsittelystä ja metsämaan ottamisesta muuhun käyttöön
- Tehtävä metsäkeskukselle myyntihakkuista viimeistään 14 päivää ja aikaisintaan kaksi vuotta ennen hakuun tai muun toimenpiteen aloittamista, ellei metsäkeskus hakemuksesta myönnä poikkeusta määräajasta.
- Ilmoitusvelvollisuus on maanomistajalla taikka hallintaoikeuden tai muun sellaisen oikeuden haltijalla
- Metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä kotitarvehakkuusta, pienikokoisen (keskiläpimitta alle 13 cm) puuston harvennushakkuusta eikä tie-, oja-, viemäri-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta.

8) Perustamisilmoitus
- Kun taimikon perustamista koskevat toimenpiteet on saatettu loppuun, niistä on viivytyksettä tehtävä metsäkeskukselle ilmoitus
- Ilmoitusvelvollisuus on sillä, joka on vastuussa uuden puuston aikaansaamisesta

Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä metsälain muuttamiseksi esitetään metsälakiin lisättäväksi – täsmennä ajankohdan mukaan

Lisää tietoa metsälaista: http://www.mmm.fi/ministerio/lainsaadanto/metsa

Metsälain noudattamista edesauttaa toimiminen metsäkeskuksen hyväksymän metsäsuunnitelman
mukaan. Suunnitelmassa on esim.
• Tiedot metsälain arvokkaista elinympäristöistä kuvioittain
• Tiedot metsänkäyttöilmoituksen täyttämiseen
• Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat metsänhoitosuositusten ja metsälain vaatimusten mukaiset.


| Oppimateriaali | Copyright | MetsäVerkko |