Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt

Näiden kohteiden hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä siten, että elinympäristöjen ominaispiirteet säilyvät. Kohteilla ovat yleisesti kiellettyjä mm. kaikki maaperän muokkaamiseen ja kuivattamiseen tähtäävät toimenpiteet, avohakkuu, pienvesien perkaus, metsätien rakentaminen sekä muut puuston suoja- ja varjostusvaikutuksia muuttavat toimenpiteet. Varovaiset hakkuut ja uudistaminen ovat sallittuja, mikäli ne eivät vahingoita elinympäristön ominaispiirteitä.

(Metsälaki ja MMM:n päätös, Meriluoto & Soinisen 1998 mukaan)

Pienvesien välittömät lähiympäristöt 
Lehtokorvet, ruoho- ja heinäkorvet sekä saniaiskorvet 
Letot 
Rehevät lehtolaikut 
Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 
Kurut ja rotkot 
Jyrkänteet ja niiden alusmetsät 
Kalliot, kivikot, louhikot ja hietikot 
Vähäpuustoiset suot 
Rantaluhdat 

Luonnonsuojelulain tarkoittamat arvokkaat luontotyypit

Luonnonsuojelulain tarkoittamaa luontotyyppiä ei saa muuttaa niin, että tyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Muuttamiskielto tulee voimaan vasta asiasta säädetyn hallintomenettelyn jälkeen. Alueellinen ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen kieltoon. (Luonnonsuojelulaki 29-31 §, Meriluoto & Soinisen 1998 mukaan)

Suurin osa luonnonsuojelulain tarkoittamista arvokkaista luontotyypeistä on Etelä- ja Lounais-Suomen sekä merenrannikon luontotyyppejä. Tässä materiaalissa käsitellään vain Pohjois-Karjalan alueella tavattavat tyypit.

Tervaleppäkorvet 
Luonnontilaiset hiekkarannat 
Avointa maisemaa hallitsevat yksittäiset kookkaat puut tai puuryhmät 

Katso myös: 

http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=257