Luonnonsuojelulain tarkoittamat tervaleppäkorvet sijaitsevat hyvin ravinteikkaalla paikalla esim. vesistön vaikutuspiirissä tai laakson pohjalla. Rajanveto terveleppäkorven ja –luhdan välillä voi olla vaikeaa. Luonnonsuojelulain tarkoittamat kohteet ovat luhtaisia tai lähteisiä ja niiden aluskasvillisuus on kurjenmiekka-, nevaimarre- tai hiirenporras-vehkavaltaista (Meriluoto & Soininen 1998). Vetisimmissä tervaleppäkorvissa esiintyy painanteissa suoranaisia allikoita. Pohjois-Karjalassa nämä kriteerit täyttäviä kohteita on hyvin vähän. Sitä vastoin huomattavasti runsaammin löytyy kohteita, jotka eivät täytä em. määritelmää, mutta sisältyvät metsälain tarkoittamiin reheviin korpiin tai rantaluhtiin.