Kuivia kankaita tavataan erityisesti hiekkaisilla mailla. Tyyppi on yleisimmillään maakunnan itä- ja pohjoisosissa. Pääpuulaji on aina mänty, ja sen valtapituus on 80 vuoden iässä Etelä-Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeellä 17 metriä (Kuusipalo 1996).

Pensaskerros on erittäin harva, ja muodostuu lähinnä rauduskoivun vesoista ja kitukasvuisista pihlajista.

Kenttäkerros muodostuu lähes yksinomaan varvuista, ja valtalaji on maakunnan etelä- ja keskiosissa kanerva. Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosissa variksenmarja on lähes yhtä yleinen ja soiden laitamilla suopursua tavataan yleisesti myös kangasmailla. Sianpuolukka on paikoin yleinen, etenkin paahteisilla hiekkakankailla. Aukkopaikoissa tavataan harvakseltaan heiniä (mm. metsälauha).

Pohjakerroksessa jäkälät (harmaa-, pallero- ja valkoporonjäkälä, isohirvenjäkälä) sekä sammalet (lähinnä seinäsammal ja kangaskynsisammal) ovat suunnilleen yhtä yleisiä.

Kanervatyypin kuivaa kangasta. Jämsä.