Kuivahkot kankaat ovat maakunnan itä- ja pohjoisosien kenties yleisin metsätyyppi. Niitä tavataan vähäravinteisilla moreeni- ja hiekkamailla. Pääpuulaji on lähes aina mänty. Sekapuustona tavataan kuusta ja rauduskoivua. Männyn valtapituus on 80 vuoden iässä Etelä-Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeellä 21 metriä (Kuusipalo 1996).

Kuivahkot kankaat soveltuvat erittäin hyvin männyn kasvattamiseen.

Kuivahkon kankaan pensaskerros on harva ja sitä luonnehtivat pihlaja sekä lehtipuiden vesat. Kenttäkerroksen ominaisin piirre on yhtenäinen varpukasvillisuus, joka koostuu maakunnan etelä- ja keskiosissa puolukasta. Heiniä ja ruohoja esiintyy jonkin verran. Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosissa puolukan ohella tavataan yleisesti variksenmarjaa sekä hieman myös kanervaa ja mustikkaa.

Lähikuva puolukkatyypin kuivahkon kankaan pintakasvillisuudesta. Savonlinna.

Pohjakerros muodostuu yhtenäisestä seinä- ja kerrossammalpeitteestä. Jäkäliä esiintyy laikuittain mm. kannoilla ja kivien päällä. Kangashumus- eli kunttakerros on tavallisesti paksu.