Lehtomaisia kankaita tavataan viljavilla moreeni- ja savimailla. Yleisimmillään lehtomaiset kankaat ovat maakunnan keski- ja eteläosissa; Keski-Karjalan lehtokeskuksen alueella ne  ovat monin paikoin yleisin metsätyyppi. Pääpuulaji on kuusi, rauduskoivu, mänty tai haapa. Sukkession alkuvaiheessa harmaaleppä voi olla myös valtapuuna. Kuusen valtapituus on Etelä-Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeellä 24 m, männyn 25 m ja rauduskoivun 26 m (Kuusipalo 1996). Lehtomainen kangas soveltuu erityisesti kuusen, rauduskoivun sekä lehtikuusen kasvattamiseen.

Pensaskerros on lehtomaisella kankaalla selvästi tiheämpi kuin tuoreella kankaalla. Pihlajan, raidan ja harmaalepän lisäksi tuomi on yleinen. Paikoin tavataan runsaasti myös metsäruusua ja karjalanruusua. Kenttäkerroksessa on selkein ero tuoreeseen kankaaseen on se, että mustikkavarvusto ei ole enää yhtenäinen peite, vaan kenttäkerroksessa esiintyy yleisesti myös heiniä ja ruohoja (mm. nuokkuhelmikkä, sormisara, ahomansikka).

Lehtomainen kangas

Rehevät, kukkivat kielokasvustot ovat valoisilla paikoilla yleisiä. Kuusivaltaisen tuoreella kankaan paras tuntomerkki on käenkaalin runsas esiintyminen. Lehtomaisen kankaan uudistusaloja ja muita aukkopaikkoja luonnehtii tavallisesti tiheä vadelmakasvusto.

Pohjakerroksen sammalpeite on yleensä epäyhtenäinen, ja sitä luonnehtii mm. metsäliekosammalen runsas esiintyminen. Seinä- ja kerrossammalta voi esiintyä, mutta ne ovat selkeästi vähemmistönä.